Charmi Club

Helsingin paikallisyhdistykset tukevat Tomi Sandströmiä Kokoomusnuorten puheenjohtajaksi

2009-08-10T16:35:00.005+03:00

Tiedote 10.8.2009
Julkaisuvapaa Heti

Helsingin piirin paikallisyhdistysten, Helsingin Kokoomuksen Nuorten ja Stadin Kokoomusnuorten hallitukset ovat yksimielisesti päätyneet kannattamaan Tomi Sandströmiä Kokoomuksen Nuorten liiton puheenjohtajaksi. Puheenjohtajuutta tavoitteleva Sandström on erittäin tyytyväinen pääkaupungista tulevaan tukeen. ”Hienoa, että Helsinki on ratkaisevasti päättänyt ottaa kantaa koko liittoa kiinnostavaan puheenjohtajapeliin”, hän toteaa. Helsingin avausta Kuopiossa 13-15.11.2009 järjestettävän liittokokouksen puheenjohtajavalintaan on odotettu, sillä muiden piirien puheenjohtajat ovat näkemyksensä asiasta jo esittäneet.

”Piirien omat tavoitteet eivät voi olla perusteena ehdokkaan tukemiseen, vaan mielestämme puheenjohtaja on valittava omatuntoaan kuuntelemalla ja liiton parasta ajatellen”, toteaa Stadin Kokoomusnuorten puheenjohtaja Jani Luoto. ” Tomi Sandströmin monipuolinen kokemus järjestötyöstä ja hänen aktiivinen toimintansa Uudenmaan poliittisessa kentässä osoittavat tarvittavaa kyvykkyyttä Kokoomusnuorten puheenjohtajan vastuulliseen tehtävään.” jatkaa Helsingin Kokoomuksen Nuorten puheenjohtaja Pekka Rainvuori.

Helsingin Kokoomuksen Nuorten ja Stadin Kokoomusnuorten hallitusten mielestä Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtajaksi tulee valita yli piirirajojen arvostettu, maltillisena ja rehellisenä tunnettu, porvarillisia perusarvoja kannattava Tomi Sandström.

Lisätietoja:

Pekka Rainvuori, puheenjohtaja
Helsingin Kokoomuksen Nuoret
0407362517 pekka(at)charmi.fi

Jani Luoto, puheenjohtaja
Stadin Kokoomuksen Nuoret
0404137280 jani(at)charmi.fi

2008-04-28T23:58:00.006+03:00

Hekan keskusteluillan vieraana kansanedustaja Harri Jaskari:

KUULUMISIA EDUSKUNNAN TALOUSVALIOKUNNASTA

Kansanedustaja Harri Jaskarin vierailu maaliskuun keskusteluillassa jatkoi Helsingin Kansallisten Nuorten puolueen varapuheenjohtajaksi ehdolla olevien vieraiden sarjaa. Jaskarin otsikkona oli ajankohtaiset kuulumiset eduskunnan talousvaliokunnassa, mutta sivutuksi tuli moni muukin ajankohtainen poliittinen kysymys. Jaskari puhui ympäristökysymyksistä, energiasta, yliopistouudistuksesta ja pyynnöstä myös hieman omista ajatuksistaan tulevan varapuheenjohtajavaalin suhteen.

Talousvaliokunnan ajankohtaisista asioista Jaskari nosti esille etenkin energiakysymykset. Suomi on erittäin energiaintensiivinen maa, kun puuteollisuus hyödyntää myös tuotannon sivutuotteet energiantuotantoon. Kuitenkin Suomi on energia-asioissa kaikkea muuta kuin omavarainen, eikä tuotantokapasiteetti ole riittävää. Jaskarin huolenaiheena olivat etenkin ne hetket vuodesta, joina Suomen energiankulutus on suurimmillaan - siis talven kaikkein kylmimmät pakkaspäivät.

Keskustelua käytiin erilaisista energiantuotannon vaihtoehdoista, ja Jaskari korosti, ettei mitään tuotantomuotoa saa sulkea vaihtoehtona pois. Päinvastoin, monipuolisuus on valttia myös energiantuotannossa. Jaskari kuitenkin korosti sitä, että Suomella on tarvetta uusiin ydinvoimaloihin ja että ne tarvitsevat tuekseen myös säätövoimaa. Tuulivoima puolestaan ei säätövoimaksi kelpaa epäsäännöllisyytensä vuoksi. Keskustelussa sivuttiin myös mahdollisuutta ottaa Suomessa käyttöön syöttötariffijärjestelmä.

Siirtyessään puhumaan yliopistouudistuksesta Jaskari oli hieman närkästynyt siitä, miten oppositio oli aihetta käsitellyt ja millaisia väitteitä siitä esittänyt. Oppositiosta singotut väitteet siitä, että hallitus olisi ajamassa sivistysyliopistoa alas, Jaskari tyrmäsi täysin. Hän korosti sitä, että kaikkien yliopistojen määrärahat nousevat - yksien yliopistojen määrärahat vain nousevat vielä enemmän kuin toisten. Lisäksi Jaskari puolusti innovaatioyliopistohanketta, joka tuo tekniset alat, kauppatieteet ja taideteollisuuden lähemmäksi toisiaan.

Wille Rydman
Puheenjohtaja
Helsingin Kansalliset Nuoret ry
www.kansalliset.fi

2008-04-28T23:06:00.004+03:00

SAMPSA KATAJA- VASTUSTA SAILAKSELLE

Katajasta tulisi puolueelle varapuheenjohtaja, josta olisi vastusta myös asiantuntemuksesta tunnetulle Sailakselle. Ei huono asia kykypuolueelle.

Sampsa Kataja oli Hekan huhtikuun keskusteluillan vieraana ja kertoi, että kokoomuksen tulee jatkossakin olla se puolue, joka katsoo tulevaisuuteen ja uskaltaa ottaa rohkeastikin kantaa Suomen tuleviin linjauksiin.

Tästä Katajalla tuntuu olevan näyttöä. Hänet tunnetaan Porin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja kunnallisvaikuttajana, joka uskaltaa sanoa asiansa huolimatta siitä, onko se yleisen mielipiteen kanssa linjassa. Esimerkiksi Ulvila pitäisi liittää Poriin tai toisin päin.

Keskusteluillan agendalla oli vahvasti lautamiesjärjestelmä ja Suomen oikeusjärjestelmä ja /tai -käytäntö. Katajan kanta on, että nykyinen lautamiesjärjestelmä on ongelmallinen. Erityisesti pienillä paikkakunnilla, jossa asianosaiset, asianajajat, tuomarit ja lautamiehet tuntevat toisensa, on poliittisesti aktiivinen henkilö lautamiehenä ongelmallinen. Kataja olisi siis valmis luopumaan lautamiesjärjestelmästä ja huomauttaa, että aikaisemmin myös kokoomus oli siihen valmis. Hallitusohjelmassa kirjaus kuuluu, että lautamiesjärjestelmää kehitetään ja järjestelmän keventämisellä säästetyt rahat käytetään ammattituomareiden palkkaamiseen.

Parempaa järjestelmää odottaessa on syytä sanoa Katajasta, että tsemppiä tärkeään työhön!

Anniina Ali-Laurila

Suomen työllisyys- ja maahanmuuttopolitiikka pistää vihaksi

2008-02-29T14:12:00.005+02:00

Hekan keskusteluillan vieraana kansanedustaja Arto Satonen:

Suomen työllisyys- ja maahanmuuttopolitiikka pistää vihaksi

Helmikuun vieras Arto Satonen piti ajatuksia herättävän alustuksen Hekan keskusteluillassa torstaina 28.2. Aiheena oli maahanmuutto, suomalainen ikäpyramidi ja koulutusjärjestelmämme. Aikaansaavana ja uutta luovana kansanedustajana Satonen sanoi, että hän puhuisi nykyisen työn ja perheen yhteensovittamisen sijasta työn ja elämäntilanteen yhteensovittamisesta.

Monesti kun ihmisten elämäntilanne mahdollistasi pidemmän työpäivän sekä enemmän työtunteja kuin laki sallii, on järjestelmä esteenä. Esimerkiksi opiskelija tai ulkomaalainen Suomessa työskentelevä mieluusti työskentelisi enemmän kerralla ja pitäisi taas pidemmän loman sen jälkeen, ei järjestelmä sitä mahdollista. Esimerkkinä Satonen nostaa latvialaisen rakennustyömiehen, joka mielellään työskentelisi myös joinain lauantai-päivinä ja viipyisi perheen luona kerralla pidempää.

Kysyin Satoselta ns. B-luvasta, joka on tällä hetkellä käytössä Suomessa ja joka voidaan myöntää maahan tulleelle turvapaikkaa hakeneelle. B-luvalla henkilö voi asua Suomessa väliaikaisesti kun kotimaahan muutto ei ole mahdollista. Se velvoittaa elämään sosiaaliturvalla, mutta maahanmuuttaja ei B-luvalla voi työskennellä, vaikka työtä tarjottaisiinkin. Järjestelmää ollaan muuttamassa ja esitys on tulossa eduskunnan käsittelyyn todennäköisesti jo tänä keväänä. Tällaisten muutosten vuoksi tarvitaan kokoomusta hallituksessa.

Suomessa on tällä hetkellä noin 130 000 ulkomaalaista, joilla ei ole siis Suomen kansalaisuutta, mutta jotka ovat täällä esim. opiskelijana, pakolaisena tai tulleet puolison myötä. Satonen tuo esiin mahdollisuuksia, jolla heidät saisi Suomessa työelämään. Työllistyminen voidaan jättää ns. yksityisen sektorin hoidettavaksi tai toisaalta valtion puolesta voidaan ns. pisteyttää maahan tulijoita. Tällöin vaikuttavia seikkoja ovat mm. koulutus, kielitaito, ammatti ja ikä.

Olivat Suomen keinot mitkä tahansa, tulee Suomea markkinoida ulkomailla ja samalla tehdä maassa asuminen ja täällä työskentely ylipäätään mahdolliseksi. Satonen nostaa esimerkkeinä mahdollisuuden saada Suomen kansalaisuus nopeammin ja sitoa kaikkiin lupiin mahdollisuus työskennellä Suomessa.

Joskus Suomen maahanmuuttopolitiikkaa seuraavana tulee oikein vihaiseksi kun näkee kuinka vaikeaksi itsessään työnteko on tehty. Suomessa on esimerkiksi telakkateollisuudessa, sairaanhoidossa, opetuksessa ja myyntityössä valtavasti vapaita työpaikkoja, mutta järjestelmä laahaa perässä.

Anniina Ali-Laurila

Varapuheenjohtaja

Helsingin Kansalliset Nuoret ry

Pääkaupunkiseudun Eurooppanuorten pj.

www.kansalliset.fi

www.eurooppanuoret.fi/helsinki

2008-01-25T22:12:00.000+02:00

RINTAMALINJAT VIELÄ AUKI?

Nyt sunnuntaina 27.1.2008 tulee kuluneeksi 90-vuotta siitä, kun punaiset
ja valkoiset ryhtyivät selvittämään sitä, kuka tulisi hallitsemaan itsenäistä
Suomea ja kuinka. Kirjailija Juhani Ahon sanoin voidaan sanoa suurin
piirtein näin: oli selvää, että porvarillinen puoli tulisi voittamaan. Mutta oli
selvää, että välienselvittely tulisi vaikuttamaan pitkälle tulevaisuuteen.

Miten tämä vaikuttaa vielä?  Omien isien ja esi-isien kohtalot ja
rintamalinjojen eri puolilla olo vaikuttivat maailmankatsomukseen ja
puoluekantaan. Vuoden 2006 pressanvaalien yhteydessä ja niiden
jälkeen, sekä Heinäluoman ennen 2007 eduskuntavaaleja harrastama 
porvarihallituksella pelottelu antavat olettaa, että ainakin vasemmalla
uskotaan tähän verenperintönä saatuun ja sukupolvelta toiselle siirtyvään
puolueuskollisuuteen.

Väitän, että puhtaasti sillä, millä puolella esi-isämme olivat ei enää ole
suurta merkitystä.  Useammalta löytyy suvusta sekä valkoisella
että punaisella puolella aitaa seisoneita, joten 1918 ei muodostu ainakaan
tämän johdosta tärkeäksi merkkipaaluksi. Myöskään eristäytyminen eri
urheiluseuroihin sen mukaan millä puolella suku seisoi vuonna 1918  ei ole
enää tätä päivää. En tiedä, mistä Heinäluoma ym. aikovat löytää sen suuren
joukon, joka enää äänestää puhtaasti 1918 jakolinjojen mukaan.
Aika on tehnyt tehtävänsä ja vuonna 1918 Suomea halkonut rintamalinja on
pitkälti jo haalistunut olemattomiin.


Johannes Toepfer

2008-01-15T20:11:00.000+02:00

PUNIKKILA LIITTYY PORVARINLAHTEEN


Muistatte varmaan Kokoomusnuorten niin piikikkään, raikkaan ja näsäviisaan
2004 kunnallisvaalikampanjan "Punikkilan" <http://www.punikkila.fi>. Siellä
Punikkilan naapuri oli kuitenkin "Porvarlahti", jonka asiat olivat kunnossa
ja kaikki iloisia ja onnellisia.

Saimme vihdoinkin Korkeimman Hallinto-oikeuden päätöksen siitä, että
menettelytavoiltaan oli toimittu oikein lounais-Sipoon liittämisessä
Helsinkiin. Asiaa tämä ei ratkaissut, vaan asiasta olisi pitänyt tehdä
erillislaki, jos olisi nähty menettelytapavirhe. Suomessa kuitenkin
lainsäätäjällä on korkein valta. :)

"Punikkila" -kampanjassa haluttiin saada huomiota sille, että monissa
kunnissa palveluntuotanto on aika sosialistista meininkiä monopoleineen,
jäykkyyksineen ja kunnallisine pesuloineen.

Helsingissä on pitkät perinteet omista kunnallisista laitoksista, ja rönsyt
ovat alkaneet elää omaa elämäänsä jo pitkän aikaa. Liitosalueella sijaitsee
Porvarinlahti ja Porvarinlahden alue. Olisiko aika ruveta noudattamaan
Helsingissäkin Porvarinlahden meininkiä mitä tulee kunnalliseen
palvelutuotantoon? Olisiko aika kokeilla liitosalueella esimerkiksi PPP-
mallilla eli Private Public Partnership -mallilla toteutettavia kouluja,
joista Espoossa on jo hyviä kokemuksia?

Uskon, että liitosalueen asukkaat tulevat olemaan tyytyväisiä liitoksesta.
Varsinkin nuorille liitos näyttää tuovan paljon hyvää. Paranevat
bussiyhteydet vievät nopeasti harrastuksiin ja lukioihin joko Itä-
Helsinkiin tai keskustaan. Helsinki on luvannut rakennuttaa alueelle uuden
nuorisotilan.

Kuntarajat ovat olleet aika absurdeja: Itäsalmessa asuvalle jopa Etu-Töölön
lukio on ollut maantieteellisesti lähempänä kuin Sipoon oma Nikkilän lukio
puhumattakaan Itä-Helsingin lukioista. Keskiajalta periytyvä kuntajako ei
ole palvellut varmasti myöskään liitosalueen asukkaita. Niin, onhan sen
jälkeen Vironniemelle perustettu maan pääkaupunki. Hieman kauempana on
viljavista pelloistaan tunnettu Nikkilän alue, jonne on vie vieläkin vain
sellainen hevosvankkureille enemmän sopiva tie. Helsinkiin vievät
Porvoonväylä ja Uusi Porvoontie (eli Itäväylä).

Olisiko nyt aika myös "Punikkilalle", eli Helsingille muuttaa
palveluntuotantotapojaan Porvarinlahden meininkiin ja lopettaa mm. catering-
toiminta ja paitojen peseminen?


Johannes Toepfer



ps. Montakohan vuotta kestää, ennen kuin Sipoo hakee suojaa Porvoolta? Var
så god, Tujunen.

ps2. Elinkeinoministeri Pekkarinen äänesti liitosta vastaan, koska
kotopuolella vastustettiin silloin liitoksia. Nyt Jyväskylässäkin on
otetttu lusikka kauniiseen käteen ja kaupunki, maalaiskunta ja Korpilahti
ovat liittymässä yhteen. Järki voittaa, sittenkin.

NATO:n pääsihteeri tervetullut Suomeen!

2007-11-08T11:45:00.000+02:00

Pääsihteeri Scheffer tervetullut vieras Suomessa


Kokoomuksen Nuorten Helsingin Piiri ry toivottaa NATO:n pääsihteeri Jaap 
de Hoop Scheffer tervetulleeksi vierailulle Suomeen. Helsingin 
kokoomusnuoret pitää tärkeänä, että Naton ykkönen tapaa Suomen 
ykköspoliitikkoja, kuten presidentti Halosen, kokoomusministerit Kanervan 
ja Häkämiehen sekä puhemies Niinistön. 

Kokoomuksen Nuorten Helsingin Piirin puheenjohtaja Johannes Toepfer 
ihmettelee vasemmistonuoret aikomusta järjestää mielenosoitus huomenna 
Suomen NATO-jäsenyyttä vastaan. Torstaina Scheffer osallistuu 
keskustelutilaisuuteen eduskunnan pikkuparlamentissa.

- Mielipiteensä saa ilmaista, mutta meidän kokoomusnuorten mielestä Suomen 
Nato -jäsenyys vain vahvistaisi Suomen asemaa länsimaisessa yhteisössä ja 
olisi luonnollinen askel Suomen politiikassa, painottaa Toepfer. 

Kun Suomi on sitoutunut Afganistanin rauhoittamiseen myös voimakeinoin 
Naton johtamassa ISAF-operaatiossa, olisi kummallista, että korkein 
johtomme ei kävisi keskusteluita myös NATO:n kanssa, painottaa Helsingin 
kokoomusnuoret Toepfer.

Afganistanin operaatio on nykyisen NATO:n ydintoimintaa, jossa YK:n 
mandaatilla NATO -johtoiset rauhanturvajoukot turvaavat rauhaa ja mm. 
naisten ja lasten oikeuksia. Suomi osallistuu myös operaatioon Kosovossa. 

Kun Suomi ei ole NATO:n jäsen, on keskusteluyhteyden ylläpitäminen NATO:n 
kanssa tärkeää, sanoo Toepfer.

YMPÄRISTÖPOLITIIKASSA EI SIJAA POPULISMILLE

2007-10-26T18:11:00.000+03:00

Reima Linnanvirta syksyllä 2007

Ympäristöpolitiikassa ei ole sijaa populismille

Ympäristöpoliittisen keskustelun ja sitä kautta myös ympäristöpoliittisen päätöksenteon pitäminen riittävän korkeatasoisena on yksi keskeisimpiä haasteita tulevaisuuden ympäristöpolitiikassa Helsingissä. Tasoa ei nosta se tosiasia, että Helsingin kokoisen kaupungin kaikille päätöksentekijöille ei löydy foorumia tuoda perusteltuja mielipiteitään esille. Kun populistiset nostot takaavat sensaatiohakuisessa mediassa kiitettävän näkyvyyden, on myös houkutus näiden nostojen tekemiseen suuri. Ympäristöpolitiikka on jo aihepiirinä sellainen, että parempikin päättäjä sortuu aiheesta puhuessaan populismiin; kokonaisvaikutukset unohdetaan ja yksittäiset temput tarjotaan taikakeinoina isoihin ongelmiin.

Pahimmillaan ympäristöpoliittinen populismi menee siihen, että valtuutettu tyytyy toteamaan vain, että ilmastonmuutoksen estämiseksi Helsingin on vähennettävä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Fiksumpi populisti osaa tuoda tähän vielä vaihtoehdon, esimerkiksi puun käytön polttoaineena. Monesti perustelu jää tähän ja kyläpoliitikko on tyytyväinen parannettuaan taas maailmaa (ja äänisaalistaan).

Perusteellisempi asiantuntijapoliitikko olisi kuitenkin selvittänyt myös puun käytön vaikutukset (jolloin hänelle olisi selvinnyt puun polttamisen hiilidioksidipäästöjen olevan samat kuin kivihiilenkin osalta, mutta pienhiukkaspäästöjen olevan korkeammat puun osalta; toisaalta taas puu vapauttaa hiilidioksidin lahotessaankin, osan siitä tosin maaperään; puun kuljettaminen voimaloihin aiheuttaa suuremman tilavuutensa takia varastointiongelmia ja lisäystä energiankulutukseen kuljetusvaiheessa; puupellettien tuotanto ja puun kasvatusongelmat; jne.) sikäli kun ne ovat selvitettävissä. Kuitenkin pelkästään jo alkaessaan selvittää ongelmaa osaava päättäjä ymmärtää, ettei kestävää ratkaisua voida tehdä mutu-perusteella.

Yhtenä hyvänä (eli siis huonona) esimerkkinä populismipolitikoinnista ympäristöteemalla voidaan käyttää valtuutettu Päivi Lipposen (SDP) aloitetta koskien maksutonta joukkoliikennettä. Vaikka unohdettaisiinkin se tosiasia, että aloitteella saatiin eduskuntavaalien alla hyvää näkyvyyttä, ei aloitetta voida ympäristöpoliittisessa mielessä ottaa vakavasti.

Mainittua aloitetta perustellaan ilmastonmuutoksen torjumisella. Aloite tähtää tekstinsä mukaisesti yksityisautoilun vähentämiseen, mikä sinällään onkin yksi ilmastonmuutoksen torjumisen keinoista. Seuraavassa todetaan maksuttoman joukkoliikenteen ohjaavan voimakkaasti ihmisiä siirtymään joukkoliikenteen käyttäjiksi, mikä lienee totta tämäkin. Avoimeksi jäi sen sijaan se, miten julkinen joukkoliikenne itse asiassa vähentää yksityisautoilua tai olisi muutenkaan avuksi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tilanteessa, jossa päivä kautta matkakortille maksaa 90% bensalitran hinnasta, ei kustannus välttämättä ole ratkaisevin tekijä matkustustapavalintaa tehtäessä. Muut tekijät (kuten esimerkiksi reittien saatavuus, matkustusmukavuus ja aikataulut) ovat usein merkittävämmässä asemassa valintaa tehtäessä.

Usein ympäristöpoliittisen populismin ongelmana on myös se, että ratkaisujen kaikkia vaikutuksia ei huomioida. Jos pohditaan hetki em. Lipposen aloitetta huomataan, että maksuton joukkoliikenne johtaisi mahdollisesti myös siirtymään lyhyillä matkoilla jalankulusta joukkoliikenteeseen, sinällään aiheettomiin ajanviettomatkoihin ja myös yhdyskuntarakenteen hajaantumiseen. Kaikki kolmet tekijöitä, jotka itsessään aiheuttavat joukkoliikenteen (ja liikenteen määrän sinälläänkin) lisääntymistä, ilman että tavoiteltua vähennystä yksityisautoilun puolella saavutettaisiin. Soppaan voidaan vielä lisätä matkustusviihtyvyyden aleneminen johtuen julkisten kulkuneuvojen muuttumisesta asunnottomien kansoittamassa Helsingissä laitapuolen kulkijoiden sijaiskodeiksi, joilloin houkutus yksitysauton siirtymisestä saattaa osalla julkisen liikenteen käyttäjistä lisääntyä. Viimeistään tässä vaiheessa huomataan, että kansantaloustieteilijöiden rakastama ceteris paribus -olettama asioiden pysymisestä muuttomattomana voidaan ympäristöasioista puhuttaessa unohtaa; kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Lopuksi palaan kirjoituksen otsikkoon; Helsingin ympäristöpolitiikassa ei ole sijaa populismille. Suomen ainoa metropolialue, alue missä miljoona ihmistä asuu, ei voi rakentaa päätöksentekoaan halpojen nostojen varaan. Kestävää ympäristöpolitiikkaa voidaan tehdä vain, mikäli tunnistetaan ongelmat, löydetään niihin ratkaisut, tunnistetaan ratkaisujen ongelmat, löydetään näihin ratkaisut ja kun lopulta saadaan oravanpyörä kieritettyä riittävän monta kertää ympäri, pystytään tuottamaan kokonaisuus, jolla pystytään vastaamaan haluttuihin haasteisiin, joka on kestävä, joka edustaa tehokasta ympäristöpolitiikkaa ja joka pystytään toteuttamaan. Tämä prosessi on pitkä ja jatkuva. Se vaatii kunnallispäättäjiä sitoutumaan pidemmäksi ajaksi kuin neljän vuoden valtuustokaudeksi; populistiset irtiotot on hylättävä. Siksi se on monille päättäjille vaikea vaihtoehto, mutta helpottaa myös kykypoliitikon tunnistamista: hän ei irtiottoihin sorru.

Reima Linnanvirta

Kirjoittaja on Helsingin ympäristölautakunnan jäsen ja koulutukseltaan OTK ja valt.yo

SIPOO-LIITOS JA SEN YMPÄRISTÖ EDUT

2007-10-26T12:35:00.000+03:00

Mielipidekirjoitus 22.8.07

Sipoo-liitoksesta hyötyy pääkaupunkiseudun ympäristö

Lomalta paluun jälkeen ovat palanneet myös pääkaupunkiseudun liikenneruuhkat. Samalla alueen ilmanlaatu huononee. Jos pääkaupunkiseudun liikkujat siirtyisivät joukkoliikenteen ja pyörän käyttöön, paranisi ilma merkittävästi. Miksi sitten joukkoliikenne ei houkuta?

Eheä yhdyskuntarakentaminen vaikuttaa siihen, kuinka mielellään ihmiset käyttävät joukkoliikennettä työmatkoihin. Tällöin vaihtoja ei tarvita. Väitän, että Sipoon lounaisalueen liittäminen Helsinkiin on asumiskustannusten hillitsemisen vuoksi välttämätöntä mutta myös merkittävä ympäristöteko.

Jotta julkisten kulkuvälineiden käyttö lisääntyy, tulee sen vastata asiakkaiden tarpeisiin. Bussien pitää olla niin siistejä, että penkeillä istuessa vaatteet ei likaannu. Olen itse kaatunut bussin lattialle, koska bussikuski jarrutti voimakkaasti liian kovan tilannenopeuden vuoksi. Olen myös nähnyt ihmisen istuvan raitiovaunun istuimelle niin, että häneltä oli juuri päässyt hätä housuihin.

Epäsiistit matkustustilat eivät houkuttele tavallisia työssäkäyviä ihmisiä siirtymään omasta autosta nuhaisten sekä valkosipulilta ja vanhalta viinalta haisevien kanssamatkustajien joukkoon. Kovilla pakkasilla bussien ovet eivät sulkeudu ja kesähelteillä bussien sisäilma on kammottava. Tavalliset matkustajat edellyttävät toimivuutta ja maksavat siitä.

Toinen seikka on aikataulujen pitävyys. On kohtuutonta odottaa ajamatonta bussivuoroa 25 minuuttia kun 35 minuutissa olisin ajanut kesäkelillä pyörällä työmatkani keskustaan. Kysynkin, onko nykyisillä lippujen hinnoilla saatavissa palvelua, joka vastaisi asiakkaiden tarpeita? Missä kulkee raja, että ihminen on valmis maksamaan oman auton käytöstä saadakseen tiettyä mukavuutta.

Nämä ovat lähtökohtia, kun arvioidaan ihmisten liikkumistapoja, suunnitellaan metrolinjaa itään ja Sipoon uusien alueiden rakentamista.

Sipoon asuntorakentamisen yksi tavoite on, että henkilöautoliikenne Tuusulan ja Keravan etäisyydeltä Helsingin työssäkäyntialueille vähenee. Sipoolaiset ovat tottuneet käyttämään autoa, koska se on ollut ainoa todellinen keino kulkea Sipoon maaseudulla. Julkinen liikenne ja kaavoitus on järjestettävä niin, että asukkaat eivät tarvitse autoa viedessään lapset aamuruuhkassa tarhaan ja että lapset voivat itse kulkea julkisilla harrastuksiinsa. Joukkoliikenteen on kuljettava myös poikkisuuntaisesti. Ihmisten ei voida myöskään olettaa tekevän useampaa kuin yhtä vaihtoa työmatkallaan.

Onnistuneella rakentamisella ja toteutuksella tavalliset helsinkiläiset saavat kaipaamiaan kohtuuhintaisia asuntoja alueelle, joka sijaitsee 15 kilometrin päässä Helsingin keskustasta.

Anniina Ali-Laurila
YTM, tradenomi
Helsinki

CHE GUEVARA- IHMISKUNNAN VIHOLLINEN

2007-10-19T16:12:00.000+03:00

Che Guevara - ihmiskunnan vihollinen

Tero Toivanen kertoi, miten "Che" Guevara "puolusti
köyhien ja vähäosaisten asemaa" (LV 7.10.).

Tämä aatelissuvun hemmoteltu vesa nautti puolustuskyvyttömien
vankien ampumisesta itse mm. Kuubaan ideoimillaan
keskitysleireillä, joihin hän sulki homoja, toisinajattelijoita,
kirkonmiehiä, vapaustaistelijoita ja Castron vallankumoukseen
osallistuneita liberaaleja. Omaan joukkioonsa kuuluneen
poikasenkin hän ampui itse, kun tämä oli varastanut
ruokaa nälkäänsä.

Guevara vaati "pitkää ja julmaa" verenvuodatusta
kautta maailman ja piti tavoitteenaan kolmatta
maailmansotaa. Poliittisessa testamentissaan hän ylisti
"ytimekästä vihaa, joka tekee ihmisestä tehokkaan,
väkivaltaisen, valikoivan ja kylmän tappokoneen".

Guevara myös sai Castron luopumaan demokratiasta,
tukahduttamaan sananvapauden, riistämään kansalta
ihmisoikeudet ja keskittämään vallan kommunistiselle
puolue-eliitille.

Tiimari myy Che Guevara -koululaistuotteita.
Missä viipyvät Hitler-penaalit, Lenin-vihkot ja
hakaristikumit?

Simo S. Hämäläinen
hallintot.yo.
Helsinki

Kesämietteitä

2007-08-14T10:29:00.000+03:00

Kesälomat ovat kohta loppuneet ja koulut alkavat. Politiikan syksy alkaa jo heinäkuun loppupuolella, kun yksityiskohtia ensi vuoden budjettiesityksestä alkaa tulla julkisuuteen. Erikoista elokuun politikoinnille on se, että eduskunta on vielä kesähorroksessa ja poliittista taistelua käydään puhtaasti julkisuudessa. Ministeriryhmien ja eduskuntaryhmien kokoukset ovat oivaa aikaa oman puolueen profiilin nostolle.

Gallupit näyttävät kesän jälkeen samanlaisilta kuin ennen lomille lähtöä. Järjestys on pysynyt: Kok, Kesk, ja vasta kolmantena SDP. Demarien tilannetta on helppo verrata Kokoomukseen v 2003 vaalien jälkeen. Silloinkin Kokoomus yritti aluksi lähes puhtaasti hallitusta arvostelemalla nousta ylös. Samalla arvostelu toimii surutyönä oman vaalitappion haavojen parantamiseksi. Tekisi mieli antaa neuvoja SDP:lle tässä tilanteessa ja olla vahingoniloinen, mutta mielestäni pitää olla kuitenkin kylmäpäinen: asetelma saattaa muuttua nopeasti, ja ylimielisyydellä ja vanhingonilolla ei ennenkään ole saatu omaa kannatusta ja uskottavuutta ylös, päinvastoin.

Kesällä on hyvää aikaa miettiä suurempia linjoja politiikassa. Kokoomuslaisen hallituspolitiikan suuri linja nähdäkseni on luoda yhteiskuntaa, jossa kaikille on samat säännöt eli suomeksi luoda lakeihin ja laillisuuteen perustuvaa yhteiskuntaa. Tarkoitus on politiikalla ja lainsäädännöllä lisätä kansalaisten halua myös noudattaa lakeja ja säännöksiä, niin, että ne ovat tarkoituksenmukaisia ja ne koetaan reiluiksi.

Tällä kaikella tarkoitan sitä, että ei ole kahta yhteiskuntaa. Toinen yhteiskunta on idealististen, joskin reaalimaailmasta irrottautuneiden poliitikkojen luomaa "todellisuutta", jossa korkeat verot, pikkumainen sääntely ja säännöstely ovat arkipäivää. Tämän satumaailman rinnalla elää toinen yhteiskunta, jossa mm. harmaa työ eli kaikenlaisesta säännöstelystä vapaa toiminta todellisuudessa pyörittää yhteiskuntaa ohi lainsäädännön ja "virallisen yhteiskunnan". Sääntelyn nimiin vannoneet poliitikot luulevat, että he ovat saaneet aikaan kaiken hyvän yhteiskunnassa, vaikka asia saattaa olla juuri päinvastoin ... Hyvä esimerkki läpeensä säännellystä yhteiskunnasta on Ruotsi, jossa eniten virallista järjestelmää tukevat vasemmistopoliitikot ovat jääneet useasti kiinni mm. harmaan työvoiman käytöstä. "Ideaaliyhteiskuntaa" rakentavat paljastuvat kaksinaamaisiksi pelleiksi, jotka itsekään eivät ole valmiita noudattamaan omia periaatteitaan.

Blogitekstin kirjoitti:
Johannes Toepfer

Fanatiker eller värden?

2007-08-08T14:59:00.000+03:00

Då samlingspartiet lanserade sin riksdagsvalkampanj förra hösten var temat att lyssna på folkets frågor och åsikter via ett diskussionsforum i Internet. Eftersom diskussionsforumet var öppet för alla ledde det till att det fina forumet blev en sandlåda för anonyma personer med sina mer eller mindre sakliga kommentarer och inlägg. Förutom vanliga ”samlingspartiet är skit” –kommentarer blev även Finlands tvåspråkighet hårt kritiserad. De inlägg i vilka man uppmuntrade samlingspartiet att göra det svenska språkets ställning i Finland svagare kom i överflöd och ledde till sist att forumet måste stängas. Dessa nationalistiska inlägg riktade sig förstås också mot invandrare.

Orsaken till att just samlingspartiet önskades arbeta för ett mindre svenskt Finland var inte bara det att samlingspartiet ensamt hade ett öppet forum för alla i Internet. Samlingspartiets fosterländskhet var antagligen det som fick en del svenskfientliga människor att göra sina åsikter hörda i samlingspartiets Internetsida. För vissa människor betyder fosterländskhet nämligen att man endast skall tala och skriva finska i Finland. Själv uppfattar jag fosterländskheten som ett värde, som betyder att man försöker göra sitt bästa för sitt land. Detta betyder med andra ord att man jobbar för att alla medborgare i Finland skall ha det bra och för att Finland skall vara ett starkt land. Som sådan kan Finland fungera i norden, EU och övriga världen.

Samlingspartiet har dessutom gjort klart i sitt principprogram att man anser Finland vara ett bättre och rikare land med många kulturer. Samtidigt skall man inte glömma att det finns en viss respekt för traditioner i partiets program. Därför kan man inte utesluta det svenska språkets betydelse i Finlands historia. Även bildning är nämnt som någonting att sträva efter. Kan någon säga att kunskap i olika språk inte är bildning?

Slutligen kan man säga att samlingspartiet inte profilerar sig som ett parti för finsk- eller svenskspråkiga. Samlingspartiet vill inte klassificera människor eller skapa motsättningar mellan dem. Som partiets ordförande Jyrki Katainen sade, det är synd att vissa enskilda fanatiker förstör chansen för väljarna att ställa frågor till riksdagsvalskandidater.

Aatos Solhagen
Skribenten är styrelsemedlem i
lokalföreningen Helsingin Kokoomuksen Nuoret

Nuori aloitteleva yrittäjä?

2007-08-01T15:24:00.000+03:00

Osakeyhtiön perustamiseen vaaditaan nyt vähemmän rahaa. Ennen yritykseen piti sijoittaa 8000 euroa omapääomaksi kun nykyään riittää 2500 euroa. Alennuksen johdosta on uusia yrityksiä perustettu Suomeen reippaasti. Osakeyhtiö on mielestäni turvallinen yritysmuoto aloittelevalle yrittäjälle, joka tähtää suureen liikevaihtoon. Lisäksi se mahdollistaa usean osakkaan olemassaolon.

Toiminimi on tietenkin helpoin ja nopein tapa perustaa yritys, mutta siinä yrittäjä on vastuussa henkilökohtaisella omaisuudellaan. Jos ei tähtää kovin suureen liikevaihtoon, voi toiminimen perustaminen olla järkevää, sillä esim. arvonlisäveroa maksetaan vasta 8500 euron liikevaihdon ylittävästä osasta. Toiminimellä toimiva yrittäjä nostaa kaiken itselleen haluaman rahan palkkatulona, ja siitä maksetaan normaali ennakonpidätys.

Nuoren yrittäjän on mietittävä yritysmuodon lisäksi monia muitakin asioita. Kaiken pohjana on mielestäni hyvä ja toimiva liikeidea. Liikeidean on vastattava kysymyksiin mitä, kenelle, miten ja millä imagolla? Yrittäjällä on hyvä olla vankka ammattitaito haluamallaan alalla. Työkokemus ja koulutus ovat tärkeitä pohjia minkä päälle on turvallista rakentaa omaa yritystä. Jos haluaa perustaa kahvilan, ei riitä että osaa keittää kahvia vaan tulee olla laaja näkemys kahvilan toiminnasta ja koko kahvila-alasta.

Aloitteleva yrittäjä saa tukea ja apua monesta paikasta ja vieläpä useasti täysin maksutta. Monet oppilaitokset ja yritykset tarjoavat kursseja ja koulutusta. Työvoimatoimistosta voi hakea starttirahaa ja uusyrityskeskukset sekä yrityshautomot auttavat monissa käytännön pulmissa. Verkostoitua voi vaikka liittymällä yrittäjäyhdistyksiin, joissa tutustuu niin aloitteleviin kuin kokeneisiin yrittäjiin.

Nuoren yrittäjän voi olla vaikeaa saada kasaan alkupääomaa. Rahaa kuluu usein yllättävän paljon yrityksen perustamiseen. Lainaa voi hakea rahoituslaitoksilta kuten Finnveralta tai suoraan pankista. Usein yrityslainaan tulee laittaa vakuudet, jotka etenkin nuorten voi olla hankalaa saada kasaan ilman vanhempien avustusta. Hyvä taloudenhoito on yrittäjyydessä kaiken perusta. Jos et osaa hoitaa omia raha-asioitasi on turha uskoa että osaisit hoitaa firmasi taloutta. On myös tärkeää löytää hyvä kirjanpitäjä, jos ei halua itse hoitaa yrityksen kirjanpitoa.

Yrittäjyydessä on paljon hyviä puolia. On mahtavaa kun pystyy työllistämään itse itsensä. Jos oma työpanos ei riitä, on hienoa kun voi palkata työntekijöitä . Näin tuo kortensa kekoon koko hyvinvointiyhteiskunnassa.

Blogitekstin kirjoitti:
Malina Valtonen
toimitusjohtaja, restonomi

Malina on toiminut kahvila –ja ravintola-alan yrittäjänä vuodesta 2000. Hän aloitti 22-vuotiaana yrittäjyyden toiminimellä ja vaihtoi osakeyhtiöksi heti kun sai tarvittavan alkupääoman kasaan. Malinan omistama yritys Malifood Oy harjoittaa liiketoimintaa Cafe Koskelossa Koskelan sairaalassa.

Kesäkiertueella Naantalissa

2007-07-28T23:18:00.000+03:00

Kokoomusnuorten kesään kuuluvat tietysti erilaiset kesäkiertuetapahtumat. Kesäaikana festarien ja erilaisten suurtapahtumien yhteydessä järjestyt tapahtumat kokoavat kokoomusnuoria ympäri Suomea. Tällä kertaa Helsingin porukka päätti rantautua Naantalin aurinkoa ihastelemaan.

Kolmipäiväisellä reissulla tuli ihasteltua hurmaavaa Naantalia, vierailtua Kultarannassa ja paneuduttua EU:n kiemuroihin MEP Ville Itälän johdolla. Seuraava tiedossa oleva kesätapahtuma olisi PoriJAZZ festivaalit.

- Viljami Wiirilinna -

Charmi terassi Linnanmäellä

2007-07-19T22:16:00.000+03:00

Kesäkautena loimailun ohella Helsingin kokoomusnuoret viettävät torstaisin myös Charmi terasseja, joilla käydään läpi ajankohtaisia aiheita ja kesäkuulumisia. Tänä torstaina vietimme Charmi terassin Linnanmäen tunnelmissa.

- Viljami Wiirilinna -

Piia-Nooran heinäkuun videoterveiset Strasbourgista

2007-07-12T17:32:00.000+03:00

MEP Piia-Noora Kaupin omat kotisivut löydät osoitteesta http://www.kauppi.net/

Alexin huippukokousennakkokatsaus

2007-06-20T11:19:00.000+03:00

Video: lataa Flash-soitin videon katselemiseksi.

Alexin blogimerkinnän huippukokouksesta ja EU:n perustuslaillisen sopimuksen tulevaisuudesta löydät täältä .

MEP Alexander Stubbin kotisivut videoiden kera löydät osoitteesta http://www.alexstubb.com/

Porvarit picnicillä Suokissa

2007-06-14T23:55:00.000+03:00

StadiRock keräsi porukkaa

2007-06-12T18:18:00.000+03:00

Lähdimme Helsinki-päivän kunniaksi kokoomusnuorten porukalla teltan kera nuorisoasiainkeskuksen järjestämään Helsinki-päivän puistokonserttiin. StadiRock järjestettiin Hesperian puistossa ja tähtiesiintyjinä olivat mm. Smak, Ääni&Vimma 2007 voittaja Pintandwefall.

Kokoomusnuorten koju keräsi poliittisista suurimman mielenkiinnon ja kesäkampanjakumimme menivät kuumille kiville. Tsekkaat tapahtumasta napattu videopätkä.

- Viljami Wiirilinna -

Hallituksen joukkueelle murskavoitto

2007-06-10T18:24:00.000+03:00

Helsingin Kokoomusnuoret päättivät haastaa pesisottelun puitteissa vasemmintonuoret. Laajensimme joukkueitamme siten, että vastakkain pelasivat hallitus- ja oppisitiopuolueiden nuorisojärjestöjen joukkueet.

Ystävyysottelun voiton korjasi murskaavasti hallitus luvuin 20-13.

Eija-Riitta Korholassa on jotain poikkeuksellista...

2007-05-25T10:46:00.000+03:00

Eija-Riitan alustus herätti keskustelua ilmastonmuutoksesta

Tiedättekö sellaisen tunteen kun olette jutellut jonkun ihmisen kanssa ja huomannut, että hei tossa tyypissä on jotain erityistä. Sellainen tunne, että keskustelusta on saanut irti jotain poikkeuksellista ja keskustelukumppani on aidosti ollut kiinnostunut siitä mitä sanot.

Tällainen tunne minulla oli eilen kun Eija-Riitta Korhola oli Hekan keskusteluillan vieraana torstaina 24.5 Cafe Ursulassa.

Eija-Riitalla ei ollut kiire jatkamaan matkaa heti seuraavaan paikkaan, hän oli kiinnostunut siitä mitä me teemme ja mitä mieltä olemme asioista. Keskustelu oli hedelmällistä. Kävimme läpi kokoomuksen tulevaisuudenvaihtoehtoja ja politiikkaa yleensä. Eija-Riitta kertoi, että liittyminen juuri Kokoomuksen Naisten liiton jäseneksi ei ollut mitenkään itsestäänselvä valinta. Yleensä hän kuulemma tykkää tällaisista ns. sekaporukoista, mutta päätyi naisiin sattumien summana.

Asia on itseäni askarruttanut paljon. Joskus tuntuu yleisesti siltä, että pidän miehistä niin paljon, että tuntuisi kamalan tylsältä että ajatuksia jakamassa olisi vain naisia. Myönnän kyllä täysin, että naisverkostoja tarvitaan. Meillä naisilla on tapana puhua pahaa toisistamme selän takana ja suhteuttaa toisen menestystä omaamme. Siitä pitäisi päästä pois. Jos tuemme toisiamme, on elämä yleensä positiivisempaa ja toisaalta kyllä se oma vuoro jossain vaiheessa tulee.

Mutta palataan hehkuvaan Eija-Riittaan.

Luonnollisesti keskustelumme ydinaiheena oli ympäristö, ilmastonmuutos ja energiapolitiikka. Eija-Riitta korosti sitä, että EU:ssa päästöttömyyden pitäisi energiantuotannossa olla tavoite ja tämän tavoitteen hyväksymisen jälkeen jättää jäsenmaiden oman päätöksen varaan se, millä keinoilla tiettyyn prosentuaaliseen tavoitteeseen päästään.

Fiksua. Jokaisella jäsenmaalla on omat erityispiirteensä ja maat tietävät parhaiten itse miten toimia. Suomessa huomioon tulee ottaa esimerkkeinä mainitakseni metsäteollisuuden vaatimukset ja toimiminen edelläkävijänä jätteenpolton kehittämisessä.

Eija-Riitan mielestä ei ole mieltä jakaa erilaisia energiantuotantomuotoja ns. kiltteihin ja tuhmiin – jossa edellisestä esimerkkinä kierrätys ja jälkimmäisestä jätteenpoltto – vaan olosuhteiden pitää olla ratkaisevia.

Näiden hyvien ajatusten ja keskustelun jälkeen totean, kiitos Eija-Riitta!

Blogitekstin kirjoitti:
Anniina Ali-Laurila

Kirjoittaja on kokoomuksen helsinkiläisen paikallisyhdistys Hekan vpj. ja työskentelee eduskunnassa avustajana sekä aloittelee väitöskirjaa EU:n ulkopolitiikkaan liittyen.

VALTIONVELAN LYHENTÄMINEN KÄDENOJENNUS PIENILLE IKÄPOLVILLE

2007-05-23T14:55:00.000+03:00

Kokoomusnuoret: (23.05.2007)

Kokoomusnuoret pitävät sinivihreän hallituksen päätöstä lyhentää valtionvelkaa vuoden 2007 toisen, nykyisen hallituksen ensimmäisen, lisätalousarvion yhteydessä erittäin tervetulleena.

– Hallituksen päätös lyhentää valtionvelkaa tässä vaiheessa on selkeä kädenojennus pienille ikäpolville. Valtion talouden tasapainottamisella varaudutaan järkevällä tavalla väestön ikääntymiseen ja kasvaviin hoitomenoihin sekä työeläkemaksujen korotuspaineisiin, sanoo Kokoomusnuorten puheenjohtaja Tuomas Nurmela.

Valtionvelan lyhentäminen on Kokoomusnuorten mielestä kuitenkin vain yksi keino varautua tuleviin haasteisiin.

– Kun järjettömän velaksi elämisen tieltä pyritään siirtymään uusille raiteille, on tavoitetta tuettava monin keinoin. Julkista sektoria on tehostettava ja eläkerahastojen tuotto-odotuksia on korotettava siten, että uutta velkaa ei pääse syntymään. Tuottoja kohentamalla on myös pyrittävä hillitsemään työeläkemaksujen korotuspaineita. Työllisyyden paranemisesta saadut lisäpanokset on ohjattava nykyisen velan lyhentämiseen myös jatkossa, painottaa Nurmela.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen valtiotalous ei ole kestävällä pohjalla. Suomen julkisen velan arvioidaan paisuvan noin 120 miljardiin euroon seuraavan 40 vuoden aikana. Tämä kasvava velka korkoineen on aikaisemmin näyttänyt jäävän nykyisten nuorten maksettavaksi.

– Kokoomusnuoret vaativat eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteissaan reilua politiikkaa nuoria kohtaan. Sinivihreän hallituksen ohjelma osoitti positiivisia merkkejä varautumisesta tulevaisuuden haasteisiin - nyt hallitus siirtää suunnitelmat käytäntöön, kiittelee Nurmela.

Lisätietoja: Tuomas Nurmela, 040-542 0009, tuomas@kokoomusnuoret.fi

Porvarillinen urheilupäivä vol. 1

2007-05-22T14:47:00.000+03:00

Piia-Nooran videoterveiset Brysselistä

2007-05-11T16:50:00.000+03:00

Piia-Noora Kaupin omat kotisivut löydät osoitteesta www.kauppi.net

Nato-jäsenyydestä

2007-05-06T20:23:00.000+03:00

Sinivihreä hallitus hyväksyy vuoteen 2009 mennessä turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon. Mielestäni selonteon yhteydessä pitäisi sopia Nato-jäsenyyden aikataulusta. Suomen jäsenyys voisi toteutua samaan aikaan Ruotsin kanssa heti seuraavan presidentin virkakauden alussa, vuonna 2012.

Suomi on tällä hetkellä yksi kuudesta EU:n 27 jäsenmaasta, jotka eivät ole liittyneet sotilasliitto Naton jäseneksi. Suomen Nato-historia on kuitenkin pitkä, sillä vuodesta 1994 Suomi on kuulunut Naton rauhankumppanimaihin ja vuodesta 1997 Naton Euroatlanttiseen kumppanuusneuvostoon.

Suomi osallistuu Naton toimintaan myös käytännön tasolla. Tällä hetkellä Suomi on mukana kahdessa Nato-johtoisessa operaatiossa: KFOR-operaatiossa Kosovossa ja ISAF-operaatiossa Afganistanissa. Tämän lisäksi Suomessa kaavaillaan osallistumista Naton ”keihäänkärkijoukkojen”, NRF-joukkojen toimintaan. NRF-joukkoja voidaan käyttää esimerkiksi Naton turvatakuulausekkeen mukaiseen yhteiseen puolustukseen.

Suomi on johdonmukaisesti luopunut liittoutumattomuuspolitiikastaan. Vaikka Suomi onkin sotilasliittoon kuulumaton maa, ovat siteet EU- ja Nato-maihin vahvat. Suomi on ollut innokkaasti virittelemässä EU:n sotilaallista yhteistyötä sekä ratifioinut EU:n perustuslakisopimuksen, joka voimaan astuessaan saattaisi voimaan EU-maiden keskinäiset turvatakuut.

Liittyminen Natoon sujuisi Suomelta helposti. Suomen puolustuskapasiteetti ja puolustusinvestoinnit ovat Nato-maihin verrattuna hyvää keskitasoa, eikä jäsenyys edellyttäisi suuria muutoksia rahallisissa panostuksissa tai puolustuksen perusjärjestelyissä. Puolustusvoimien organisaatio on jo muutettu Nato-standardien mukaisesti. Myös puolustusmateriaali on Nato-kelpoista rynnäkkökivääreistä Hornet-hävittäjiin.

Vaikka Naton ydin ovat 5. artiklan mukaiset turvatakuut, on Naton rooli muuttunut viime vuosina voimakkaasti. Nato on omaksunut yhä enemmän kriisinhallintaan liittyviä tehtäviä. Myös Naton rooli EU:ssa kasvaa jatkuvasti, eikä ihme: 21 EU-maata perustaa puolustusratkaisunsa Naton ympärille (tosiasiallisesti ehkä hieman useampikin), eikä nykyisessä tilanteessa löydy intressiä haaskata rahaa EU-puolustuksen kehittelyyn hangoittelevien syrjävaltioiden ehdoilla.

Mitkään järkisyyt eivät puolla Naton ulkopuolelle jäämistä. Suomi osallistuu jo nyt Naton toimintaan innokkaammin kuin osa jäsenmaista ilman jäsenyydestä saatavia etuja. Nato-jäsenyys ei myöskään ole kallis, vaan jäsenmaksupotti olisi puolustusministeriön arvioiden mukaan alle 50 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi jäsenyydestä saataisiin pitkällä tähtäimellä etuja esimerkiksi yhteisen tiedustelun ja materiaalihankintojen koordinoinnin kautta.

Nato-jäsenyys takaisi Suomelle vahvan selkänojan ulkopolitiikkaan, jonka tarpeellisuus on nähty viimeistään Viron ja Venäjän välisen selkkauksen aikana. Samalla Suomi olisi mukana täysipainoisesti EU:n turvallisuusytimessä ja mukana päättämässä Naton toiminnasta, johon näköjään osallistutaan joka tapauksessa.

Blogitekstin kirjoitti:

Joonas Turunen

KOKOOMUSNUORET HUOLISSAAN VENÄJÄN AKTIIVISESTA PUUTTUMISESTA VIRON ASIOIHIN

2007-05-02T15:28:00.000+03:00

Kokoomusnuoret: KOKOOMUSNUORET HUOLISSAAN VENÄJÄN AKTIIVISESTA PUUTTUMISESTA VIRON ASIOIHIN (02.05.2007)

Viimepäivien Viron patsaskiistan tapahtumat herättävät huolta Kokoomusnuorissa. Kokoomusnuorten mielestä Venäjän aktiivinen puuttuminen Viron sisäisiin asioihin ei ole hyväksyttävää.

- Viron vaikea suhde entisen miehittäjävallan pystyttämiin muistomerkkeihin on ymmärrettävästi vaikea ja Venäjän jopa aggressiivisia piirteitä saanut käytös on todella erikoista tällaisessa tilanteessa. Harva itsenäinen valtio on sinut väkivaltaisen miehityksen muistomerkkien kanssa, toteaa Kokoomuksen Nuorten Liiton turvallisuuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Teppo Leinonen.

- Vasta vajaa 20 vuotta sitten uudelleen itsenäistynyt Viro tarvitsee aikaa luodakseen hyvät suhteet Venäjän kanssa. Venäjän viimeaikainen käytös Viroa kohtaan ei ainakaan helpota hyvien ja luottamuksellisten suhteiden luomista, jatkaa Leinonen.

Kokoomusnuoret näkevät, että myös Virolla on työtä tehtävänä. Suuren venäläisen vähemmistön integroiminen osaksi Viron yhteiskuntaa on suuri haaste. Tällaiset pitkän aikavälin tavoitteet ja ratkaisut vaativat laajaa poliittista tahtoa ja mahdollisesti suuriakin poliittisia päätöksiä, mutta venäläisvähemmistön sopeutuminen on myös keskeinen kysymys Viron ja Venäjän suhteiden kehittämisessä.

- Viron tapahtumat ovat myös hyvä esimerkki tilanteesta, joissa sisäisestä, hyvin pienestäkin asiasta alkunsa saava konflikti, voi saada laajoja kansainvälisiä mittasuhteita. Tällä kertaa tilanne näyttää onneksi rauhoittuneen. On syytä pitää mielessä, että hyvin samantapainen tilanne voi syntyä missä vain, myös Suomessa. Tällaisissa tilanteissa korostuu myös erilaisten kansainvälisten yhteistyötahojen, kuten EU:n ja Naton merkitys, Leinonen toteaa.

Lisätietoja: Teppo Leinonen, 045 110 8831, leinonen.teppo@gmail.com

Piitun huhtikuun terveiset

2007-04-26T20:47:00.000+03:00

Piia-Noora Kaupin omat kotisivut löydät osoitteesta www.kauppi.net

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHAT KOULUTUKSEEN, EI MAINOKSIIN!

2007-04-24T15:35:00.000+03:00

Kokoomusnuoret: AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHAT KOULUTUKSEEN, EI MAINOKSIIN! (23.04.2007)

Kokoomusnuoret vaatii ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmän uusimista. Ammattikorkeakoulujen rahoituspohja on luonut epäterveen kilpailutilanteen uusista opiskelijoista. Nykyisessä tilanteessa ammattikorkeakoulut syytävät veronmaksajien rahoja mainoskuluihin uusien opiskelijoiden ja lisärahoituksen toivossa.

- Ammattikorkeakoulujen rahoitus on tarkoitettu koulutuksen järjestämiseen. On täysin pöyristyttävää, että vuosittain syydetään huomattavia summia veronmaksajien rahoja ammattikorkeakoulujen imagorakennukseen tai keskinäiseen kilpailuun. Koulutuksessa täytyy kilpailla laadukkaalla opetuksella ja hyvillä oppimistuloksilla, ei lupauksilla tai mielikuvilla, linjaa Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja ja koulutuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Elna Voipio.

Kokoomusnuorten mielestä kilpailu opiskelijoista kertoo aloituspaikkamäärien suunnittelun epäonnistumisesta. Opetusministeri Sari Sarkomaan on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että aloituspaikkamäärät vastaavat työmarkkinoiden tarpeisiin ja ettei ratkaisuja tehdä aluepoliittisin perustein.

- Uuden hallituksen tulee vähentää ammattikorkeakoulujen toimipisteiden ja aloituspaikkojen määrää. Samalla rahoitusjärjestelmä on uusittava siten, että keskeisin kriteeri on oppimistulokset ja opiskelijoiden työllistyminen, ei uusien opiskelijoiden lukumäärä, jatkaa Voipio.

Lisätietoja: Elna Voipio, 040-576 4748, elna(at)kokoomusnuoret.fi

Helsingin vettä

2007-04-17T13:38:00.000+03:00

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon pihaan alkoi kertyä nuoria ihmisiä aurinkoisena iltapäivänä 16.4.2007. Ei mitään häiriköitä, vaan ympäristöasioista kiinnostuneita nuoria porvareita.

Helsingin Kokoomusnuorten ympäristöprojektin pohjalta lähdimme tutustumaan Helsingin Veden toimintaan ja siihen, mitä taphtuu kaikelle sille vedelle, jonka valutamme alas viemäreistämme ja vedämme alas pytyistämme. Kun pihaan alkoi kertyä reilu kourallinen nuoria, otti ympäristöpäällikkö Yrjö Lundström meidät vastaan. Aluksi oli tarkoitus käydä läpi sitä, mitä Helsingin Vesi tekee ja millainen liikelaitos se on. Moni saattaisi kuvitella, että aihe on tylsä. Päinvastoin! Saimme kyllä kaiken sen tiedon, mitä normaalissakin yritysesittelyssä: henkilökunnan määrä, toimipisteet, historia jne. Esitimme kuitenkin paljon kysymyksiä ja eksyimme välillä sivuraiteillekin, mutta kuulimme myös erilaisia näkökulmia mm. Nord Waterin (yritys, joka pullottaa Helsingin vettä) myynnistä arabeille, jätteenpoltosta, uusien autojen käytöstä. Sehän toki oli pelkästään positiivinen asia, sillä olihan vierailu vesilaitokselle nimenomaan osa ympäristöprojektiamme. Tiesittekö muuten, että Helsingin Vesi on yksi Suomen suurimmista mullan "tuottajista". Veden puhdistuksen aikana syntyy sivutuotteena lietettä, joka jatkojalostetaan mullaksi - Sipoossa. Sipoon Metsäpirtin multaa voi ostaa kuka tahansa ja se on aivan yhtä hyvää kuin muukin myynnissä oleva multa.

Keskustelun ja esittelelyn jälkeen siirryimme kallion sisään. Siis sinne, missä se jätevesi oikeasti puhdistetaan. Voitte kuvitella, minkälainen ominaishaju puhdistuslinjan alkupäässä oli. Kaikki Helsingin ja suuri osa sen lähialueiden jätevesistä tulee samaan paikkaan. Aluksi vedestä välpätään (siivilöidään) suurimmat kiinteät esineet. Ei uskoisi mitä kaikkea siellä on. Henkilökunta oli kerännyt vierailijoiden ihmeteltäväksi sivuun kaikkea mahdollista viemäriin työnnetystä. Seassa oli matkapuhelimia, tekohampaita, kondomeita, paljon erilaisia leluja, mattoveitsi ja jopa täysikokoinen biljardipallo. Luulisi, että Helsingin Veden mainoslause "Pönttökin tietää mitä varten roskis on", on itsestään selvyys ihmisille, mutta ei - helsinkiläiset käyttävät viemäriä roskiksena. Herätkää! Kaikki tuo romu tukkii viemärit ja aiheuttaa kustannuksia niin taloyhtiöille kuin Helsingin Vedellekin eli lopulta me kaikki maksamme sen.

Kulkumme jatkui läpi koko puhdistuslinjaston erilaisten altaiden ja putkien lomitse. Viikinmäen jäteveden puhdistamon tekniikka ja toiminta on huippuluokkaa maailmassa. Lopputulos oli vettä, joka on turvallista ja terveellistä laskea mereen. Niin ja multaa. Älä ole pönttö!

Blogitekstin kirjoitti:

Anssi Mäkitalo

puheenjohtaja Stadin Kokoomusnuoret ry.

NAISALOJEN PALKANKOROTUKSET HALLITUSOHJELMAAN

2007-04-14T17:09:00.000+03:00

Kokoomuksen Nuorten Liitto ry.
TIEDOTE 14.4.2007

Kokoomusnuoret vaatii tulevalta hallitukselta selkeää linjausta tasa-arvotupon toteuttamisesta. Hallitusohjelmaan on kirjattava selkeästi ne toimet, joiden avulla esimerkiksi opettajien ja hoiva-alan työntekijöiden asemaa aiotaan parantaa. Brysseliin kokoontunut Kokoomusnuorten liittohallitus vaatii, että lupaukset on lunastettava selkeillä hallitusohjelmakirjauksilla.

- Tasa-arvotupo oli Kokoomuksen keskeisimpiä vaalitavoitteita. Tavoitteella on myös muiden sinivihreään hallitukseen osallistuvien puolueiden vahva tuki. Korotukset eivät saa unohtua ylimalkaisten ohjelmakirjausten taakse. Jos tahtoa on, niin myös keinot asian toteuttamiseksi löydetään, muistuttaa Kokoomusnuorten puheenjohtaja Tuomas Nurmela.

Tasa-arvotupon toteuttaminen on tärkeää erityisesti koulutuspalvelujen ja terveydenhuollon laadun takeena. Kokoomusnuorten mielestä alipalkattujen naisvaltaisten alojen tasokorotus ei saa kaatua sopimuspolitiikan koukeroihin tai Hakaniemen kampitusyrityksiin.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Tuomas Nurmela, +358 40542 0009, tuomas@kokoomusnuoret.fi

Pelästyikö YLE?

2007-04-11T16:21:00.000+03:00

Juuri kun maailma näytti muuttuvan hieman paremmaksi paikaksi, eikä pelkkien DVD –elokuvien katselusta tai pelikonsolilla pelailusta olisi enää tarvinnut maksaa TV-lupamaksua, heittää yleisradio peliä uusiksi. Lähettämällä edes yksi kanava analogisena kaapeliverkkoon tai muuntamalla se analogiseksi omassa taloyhtiössä, varmistetaan kaikkien digiboksittomien televisioiden omistajille vastaisuudessakin velvollisuus maksaa yleisradiolle katsomattomista ohjelmista.

Olisiko tämän hetkinen noin 40% digiboksittomien televisioiden omistajien joukko aikonut ostaa boksia tai digitelevisiota, jää arvailujen varaan. Riski Yleisradion rahoitukselle oli kuitenkin todellinen. Maksun maksamisesta olisi tullut entistäkin harvinaisempaa ja ylikallista valtiollista televisiokuplaa olisi ollut entistäkin vaikeampaa pitää porskuttamassa.

Kyseessä on nyt jo toinen pelastus Pasilan raharohmulle. Jos tv-lupa olisi digikauden alussa tehty koskemaan vain sillä rahoitettavia YLE:n kanavia ja myyty maksukorttina, suomalaiset olisivat saaneet hankittua yksityisiltä toimijoilta jopa vastinetta roposilleen.

Kokonaan toinen puoli yleisradion takinkäännössä on televisiota oikeasti katseleva kansa. Nopeimmat ovat ehtineet hankkia kotiinsa useitakin bokseja ja opettamaan iäkkäämmät sukulaisensa laitteen käyttöön, nyt koko ponnistelu on kääntymässä lähes turhaksi. Onneksi digiboksi ei maksa enää kuin 84 päivän television omistusveron verran.

Blogitekstin kirjoitti:

Aki Ahonen
televisiolupaa maksava konsolipelaaja
piirihallituksen jäsen

Uudistusmielinen hallitus haussa

2007-04-04T12:06:00.000+03:00

Uudistusmielinen hallitus haussa Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kirjoittaa kolumnissaan Turun Sanomissa, että vetovoimasta ja kasvusta tulee huolehtia kolmella keinolla: Suomen on oltava verotukseltaan ja muilta toimintaedellytyksiltä houkutteleva maa investoinneille, koulutusjärjestelmämme on oltava huippuluokkaa ja tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia on lisättävä.

Kokoomuksen puheejohtaja Jyrki Katainen
Kolumni Turun Sanomat 3.4.2007

Lähiviikkoina maahamme muodostetaan uusi hallitus seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Tuleva nelivuotiskausi tulee olemaan vaikeampi kuin moni uskookaan globalisaation ja muiden tulevien haasteiden puristuksessa. Suomi on ollut globalisaation menestystarina vain siksi, että meillä on ollut uskallusta muuttua. Tulevakin menestyksemme ja hyvinvointimme riippuu siitä, osaammeko pysyä muutoksen mukana. Päätöksentekijöille ei sallita hengähdystaukoja, joissa voisimme vain keskittyä jakamaan nyt käsillä olevaa hyvinvointia. Parhaat päätökset ovat usein vaikeita silloin kun ne on tehtävä, mutta viisaita ja hedelmällisiä seuraavina vuosikymmeninä.

Liian harva on nytkin huolissaan siitä, millä myös tuleva hyvinvointimme taataan. Kansainvälinen talous ei anna tulevalle hallitukselle yhtä paljon vetoapua kuin edelliselle. Epävarmuustekijöitä on siis enemmän. Pärjätäksemme jatkossa meidän on huolehdittava kahdesta asiasta. Suomen on oltava työntekoon, yrittäjyyteen ja investointeihin houkutteleva maa. Lisäksi taloutemme on oltava kestävällä pohjalla myös tulevaisuudessa.

Vetovoimastamme ja kasvusta huolehdimme kolmella keinolla. Suomen on oltava verotukseltaan ja muilta toimintaedellytyksiltä houkutteleva maa yrityksille ja uusille investoinneille. Koulutusjärjestelmämme on oltava huippuluokkaa peruskoulusta kansainvälisesti korkeatasoiseen korkeakoulutukseen ja tutkimuksen huippuyksiköihin. Tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia on lisättävä ja valittava ne strategiset alat, joilla haluamme olla maailman huippuja. Mielestäni näitä tulevaisuuden aloja ovat ainakin ympäristö- ja energiateknologia sekä hyvinvointipalvelukonseptit.

Taloutemme ja hyvinvointimme perustasta pidämme huolta pitämällä julkisen talouden tasapainossa, parantamalla palvelujärjestelmämme tuottavuutta sekä tekemällä yhteiskunnastamme kannustavan ja ihmisten ahkeruutta arvostavan. Hyvinvointiyhteiskunnan suurimmat tulevaisuuden haasteet ovat ammattitaitoisen henkilökunnan riittävyys palvelujen tuottamisessa, työhyvinvoinnin vahvistaminen, sekä vapaaehtoissektorin vahvempi mukana olo hyvinvoinnin edistäjänä. Julkisen talouden tasapainossa on avainasemassa kuntiemme velkaantumisen pysäyttäminen. Palvelurakenteen muutokset ja entistä elinvoimaisemmat kunnat ovat tässä yhtälössä tärkein tekijä. Palvelujärjestelmiemme tuottavuuden lisääminen tarkoittaa niiden monipuolistamista ja uusien innovaatioiden käyttöönottoa.

Suomalaisen yhteiskunnan kannustavuuden lisääminen on laajempi kysymys, joka täytyy ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa sekä tarkasteltaessa verotusta, tulonsiirtoja ja palvelujärjestelmäämme. Nykyjärjestelmillä olemme onnistuneet parantamaan keskimääräistä hyvinvointiamme. Kivuliasta hammassärkyä potevaa ei kuitenkaan lohduta tieto, että keskimäärin Suomessa hammashoito toimii. Hyvinvointi-Suomen on luotettava enemmän ihmisen kykyyn tehdä oman elämänsä kannalta parhaita valintoja. Ihmisen valtiollistaminen on lopetettava ja on aloitettava valtion inhimillistäminen.

Suomen tulevaisuuden menestysresepti ei ole tämän monimutkaisempi. Kaiken toteuttaminen on kuitenkin monin verroin vaikeampaa, mutta silti välttämätöntä. Usein ajatellaan, että talouden kovat arvot ja hyvinvoinnin pehmeät arvot ovat vastakkaisia. Toinen on kuitenkin edellytys toiselle. Kilpailukykymme ja vahva julkinen talous ovat hyvinvointimme parhaat ystävät. Hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseksi sitä pitää uskaltaa uudistaa ja sen rahoituspohjaa vahvistaa. Tulevat vuodet vaativat näiden turvaamiseksi rohkeita ja vaikeitakin päätöksiä, joiden hedelmät kypsyvät vasta myöhemmin. Historiastamme olemme kuitenkin oppineet sen, että tämä on oikea tie.

Vieraana Juha Hakola

2007-03-30T11:44:00.000+03:00

Charmi Clubin vieraana tuore kansanedustaja Juha Hakola.

Uusi helsinkiläinen kansanedustajamme Juha Hakola oli eilen Hekan / Charmin keskusteluillassa ja vakuutuin jälleen kerran, että kokoomuksen ryhmä täydentynyt tässäkin suhteessa pätevällä ja hyvällätyypillä.

Juha kertoi taustaansa ja siitä miten päätyi politiikkaan. Sattumaa ja hauskoja yhteentörmäyksiä Riitta Uosukaisen aikaan. Riitta ehdotti, että hänen turvamiehensä Hakola voisi asettua ehdokkaaksi Helsingissä kunnallisvaaleissa. Juha pääsi kaupunginvaltuustoon ja nyt toisella yrittämällä eduskuntaan.

Sen verran paljon olen jutellut politiikan parissa toimivien ihmisten kanssa, että sanoisin, että Juhan kampanja oli ammattitaidolla tehty eikä siinä ollut merkittäviä heikkoja lenkkejä. Hyvää Juhan kampanjassa varmasti oli se, että hänellä oli asialleen omistautuneita henkilöitä, jotka käyttivät kampanjaan aikaansa, mutta jotka samalla olivat oman alansa asiantuntijoita. Kampanjaa ei kukaan voi tehdä yksin, vaan tiimillä on suuri vaikutus. Samaan aikaan Juhalla oli hyvä ja oikeanlainen profiili.

Olen valmis allekirjoittamaan Juhan sanomista sen, että ehdokkaan ei pidä käyttää liikaa omaa rahaa kampanjointiin. Juha sanoi, että noin 10 prosenttia kampanjan budjetista voikin tulla omasta pussista, mutta johonkin tulee vetää raja. Itse olen myös sitä miettinyt, että jos käyttää 20 tuhatta omaa, niin missä vaiheessa pääsee omilleen. Kansanedustajien palkkio on nykyään noin 5500 euroa kuukaudessa. Pitäisi tehdä pieni laskuharjoitus…

Moni asia meni nappiin ja kiitos on tullut kansalta. Juha kertoi pitkään siitä, mikä tilanne on nyt eduskunnassa. Millaista on olla eduskunnassa uutena kansanedustajana.

Itse kun toimin avustajana, on ollut joskus huvittavaakin katsoa uusien edustajien opettelua. Itse en ole kertaakaan eksynyt talossa. Moni uusi on taas todennut, että onpa sokkeloinen talo. Uudet edustajat ovat erilaisia ja eri asiat ovat ihmisille hankalia. Kuinka kauan menee ennen kuin uusi oppii lainsäädäntötyön vivahteet ja missä vaiheessa tapahtuu mitäkin.
Lisäksi spekuloimme iltasella vielä tulevan hallituksen kokoonpanosta, mutta se jääköön paikallaolijoiden nautinnoksi. Hekan keskusteluiltojen parhaita puolia onkin se, että keskustelu on vapaata ja avointa.

Blotekstin kirjoitti:

Anniina Ali-Laurila

YTM, tradenomi

Kokoomuksen Nuorten Helsingin piirin hallituksen jäsen

Muuttuiko oikeusvaltiossa jokin?

2007-03-30T11:29:00.000+03:00

Tänä vuonna julkisuudessa on uutisoitu kaksi oikeuden päätöstä, jotka ovat saaneet minut kysymään, onko jokin oikeusvaltion käytännöissä muuttunut. Myönnän heti etten ole juristi, olen vain filosofi.

Alkuvuodesta entinen tunnettu poliitikko sai hovioikeudessa tuomion alaisensa lievästä pahoinpitelystä. Käräjäoikeus oli todennut näytön puuttuvan, mutta seuraava aste päätti äänestyksessä toisin. Väitetylle tapahtumalle työhuoneessa keskellä päivää ei ole ulkopuolisia todistajia, muut työntekijät eivät havainneet mitään. Ex-poliitikko kiistää edes hipaisseensa työntekijää. Sana vastaan sana.

Toista tunnettua poliitikkoa epäiltiin syksyllä useasta rikoksesta, jotka yhtä lukuun ottamatta raukesivat näytön puuttuessa. Tutkinnan aikana kävi ilmi, että todistaja oli ristiriitainen ja antanut prosessin kuluessa vääriä lausuntoja, jotka itsekin perui. Hänellä oli taustassaan myös merkintöjä rikosrekisterissä, syytetyllä ei. Jäljelle jäänyt syyte laittomasta uhkauksesta käsiteltiin oikeudessa, joka uskoi todistajan ja tämän läheisen ystävättären sanaa. Sana vastaan kahden ystävyksen sana.

Eurooppalaisiin oikeusperiaatteisiin on kuulunut ajatus siitä, että viattoman saama tuomio on vakava asia. Epävarmoissa tapauksissa tilanne ratkeaa siksi syytetyn eduksi. Mieluummin syylliset jätetään tuomitsematta kuin että viaton kärsii rikoksista, joihin ei ole syyllistynyt – se olisi oikeusmurha. Sen vuoksi näytön rikoksesta tulee olla painava. Jos syytetty on julkisessa asemassa, voi vain kuvitella, että oikeusmurha on sitäkin vakavampi, mikäli syytös on aiheeton ja syytetty on puhunut totta. Vaarana on, että koko elämäntyö tulee nollatuksi.
Lähtökohta on hankala. Oikeusistuin lähtee siitä, että valaehtoinen sana on totta. Tämän periaatteen takana on kokonainen maailma, se perinne, joka on tuottanut Euroopan kulttuurin, kirkot ja katedraalit. Sen ihmiskäsitys pohjaa länsimaiseen traditioon jumalaapelkäävästä omastatunnosta, tuomarista tuomareiden yläpuolella. Sitä on kuvattu myös ns. sisäisen ihmisen julkisuusperiaatteeksi: taju siitä, että kaikelle mitä ihminen itsestään tietää, on myös toinen tietäjä.

Todistaja antaa valaehtoisen todistuksen, syytetty ei voi tehdä sitä. Sitten oikeus yrittää selvittää, kumpi puhuu totta. Näyttö oli kummassakin tapauksessa heikko – herää siis kysymys, mikä muodosti sen kriittisen massan, joka koitui äänestyksessä tuomittujen kohtaloksi? Vaikuttiko siihen syytettyjen julkinen asema tavalla tai toisella? Vaikuttiko siihen mediassa ennalta käyty kohu?

Sanon suoraan, että poliitikkona minua pelottavat nämä heikon näytön esimerkit. Aivan kuin jokin olisi muuttunut. Entä jos joku ottaa näistä opiksi ja tajuaa, miten helppoa se on? Voisiko mikään oikeus enää estää, jos jotkut haluavat yksissä tuumin tuhota toisen ihmisen julkisen uran? Ei tarvetta näyttöön, vain sana vastaan sana, ja siinä se. Silloin kunnollisinkaan meistä ei voi olla täysin huoleton.

Eija-Riitta Korholan kolumni on poimittu hänen kotisivuiltaan www.korhola.com ja teksti on julkaistu 30.3.2007 Nykypäivässä

Naimisissa puolueen kanssa

2007-03-29T11:24:00.000+03:00

Moni valitsee puolueensa opiskeluaikojen kiinnostuksen kohteena, huonoina aikoina tueksensa, vanhempien ja lähipiirin painostuksesta tai hetken mielijohteesta. Puolueen jäsenkirja otetaan kerran vastaan ja sitä ei vaihdeta. Vieraissa ei käydä normaalia yhteistyötä lukuun ottamatta. Vaalien jälkeen on ollut ilmassa narinaa varsinkin vasemmistopuolueiden suunnalta, kun moni jäsen ja ehdokas on ollut tyytymätön puolueidensa näkyvyyteen, imagoon ja poliittiseen toimintaan. Nämä henkilöt, lopulta puoluekannasta riippumatta, riitelevät puolueen sisällä ja käyttävät enemmä naikaa puolueen muuttamiseen itsensä näköiseksi kuin miettisivät onko puolue sittenkään se oikea.

Loikkareitahan ei kohdella politiikassa hyvin. Puolueen vaihto vasemmalta oikealle tai toisinpäin ei ole luonnollinen. Leima säilyy otsassa kunnes pitkällä uralla ja kovalla työllä sen onnistuu hävittämään. Harvemmin ajatellaan, että tämän blogitekstin alussa luetellut asiat ovat saattaneet vaikuttaa puolueen valintaan. Yhtenä esimerkkinä mainitsen vielä tilanteen, jossa vahvojen poliitikkovanhempien suunnasta ohjataan nuorisojärjestöön, josta suhteilla ja sukunimellä saa sopivan paikan. Jos puolueen arvot eivät tunnukaan omilta, porukan vaihtaminen voi olla todella pelottava askel tuntemattomaan.

Vielä lyhyt aika sitten poliittinen karttamme oli kärjistettynä jaettu työntekijöihin, maanviljelijöihin ja porvareihin. Se on kuitenkin historiaa,vaikka kolme suurinta puoluettamme näihin lähtökohtiin perustuukin. Punainen puolueemme ei välttämättä olekaan enää paras ajamaan nykyaikaisten ja erilaisten työntekijöiden asemaa, monella porvarilla on maatilat ja eikö keskiluokkainen maajussi ala olla jo porvari? Puolueen vaihtaminen voi jäsenen kohdalla olla hyvä vaihtoehto kun ei enää koe aatemaailmaa ja tavoitteita omakseen. Se ei ole hävettävä asia, sillä puoluetoiminta on lopulta yhteen hiileen puhaltamista. Silloin kannattaa olla varma että on oikeassa porukassa.

Sinänsä tiedän mistä puhun, sillä aikaisemmin kuuluin toiseen puolueeseen, johon liityin erittäin vaikeassa elämäntilanteessa. Muutaman vuoden kuluessa huomasin, ettei puolueellani ollutkaan sitä aatemaailmaa, jota olin lähtenyt tukemaan. Pitkän harkinnan ja muiden puolueiden tutkimisen jälkeen loikkasin ja valitsin Kokoomuksen. Ja olen siitä päätöksestä ylpeä.

Blogitekstin kirjoitti:
Tommi Ojala
puheenjohtaja, Helsingin Kokoomuksen Nuoret ry.

Politiikkaa, runoja ja rakkautta

2007-03-24T20:23:00.000+02:00

Valtakunnallisesti kokoomus voitti 10 paikkaa enemmän viime vaaleihin verrattuna. Helsingissä voitto oli murskaava, kokoomuksella kahdeksan kansanedustajaa (+ 2 vuoden 2003 ek-vaaleihin)

Tarkoittaa siis että kokoomus sai Helsingissä 94 879 ääntä (+ 16 860 ääntä vuoden 2003 ek-vaaleihin). Eli melkein 100 000 henkilöä uskoi kokoomuksen voimaan viedä tätä kaupunkia menestykseen niin, että ihmisillä on hyvä asua.

Hyvään elämään loppujen lopuksi tarvitaan tavallisia asioita. Että on: 1. paikka jossa asua, mikä viittaa kaavoitukseen, kohtuuhintaiseen asumiseen jne. 2. on terve, mikä tarkoittaa toimivia terveyden- ja sairaanhoitopalveluja ja 3. mielenrauhaa, joka kohdallani tarkoittaa mm. lenkkeilyä. Ei siis rakenneta keskuspuistoa ja nakerreta helsinkiläisten mahdollisuutta liikkua luonnossa. Näissä asioissa kokoomus haluaa ja voi toimia helsinkiläisten hyväksi ja koko Suomen menestykseksi.

Neljäntenä ehkä lisäisin listaan rakkauden, mutta en usko että politiikalla on asian suhteen suurta merkitystä. Ei, vaikka eduskunta saikin joukkoonsa rakkauden sanoman lähettilään Tabermanin.

Ehkä hän on kiva piristysruiske istuntosaliin. Varsinkin jos hän pitää uhkauksensa pitää istuntopuheensa runomuotoisina. En haluaisi olla hänen avustajansa ja kirjoittaa puheita runomittaan. Itse kun en ole runotyyppiä.

Blogitekstin kirjoitti:
Anniina Ali-Laurila
YTM, tradenomi
Kokoomuksen Nuorten Helsingin piirin hallituksen jäsen

Muuttuuko Suomen EU-politiikka?

2007-03-22T10:41:00.000+02:00

Suomalaisen politiikan tulevien vuosien suunta määriteltiin toissapäivänä eduskuntavaaleissa. Suomen tasavaltaisessa, parlamentaarisessa poliittisessa järjestelmässä eduskunnan valtaoikeudet ovat laajat. Eduskunta on sekä kansallisen että kansainvälisen politiikan keskeisin toimija.

Vaalikampanjan aikana keskustelujen pääpaino oli kuitenkin lähes pelkästään kansallisissa asioissa. Vaalien suurin voittaja Kokoomus oli ainoa puolue, joka liitti eduskuntavaaliohjelmaansa myös EU-poliittisen ohjelman. Vain ani harva äänestäjä kertoi tehneensä valintansa puolueiden EU-visioiden pohjalta. Erityisen vähälle huomiolle vaalikeskusteluissa jäi se tosiasia, että sunnuntain vaali-iltana ratkesi myös Suomen Eurooppa-politiikan peruslinja.

Eduskuntavaalien tuloksen perusteella muodostettava hallitus on Suomen ykköstoimija Euroopan unionissa. Sellaista lakia tai päätöstä ei ole unionissa hyväksytty, jota ei olisi ollut valmistelemassa suomalainen ministeri ja hänen virkakuntansa. Kun EU, kuten mikä tahansa ihmisen luoma ja ihmisten hallitsema rakennelma, välillä sortuu ylilyönteihin, on siis turha kääntää katsetta ainoastaan Brysseliin. Suomen kansallista etua EU:n päätöksenteossa valvoo ennen kaikkea hallitus, ei europarlamentti.

Euroopan unionin vallankäyttöjärjestelmän ydin on jäsenvaltioiden hallitusten päämiehistä ja -naisista koostuva Eurooppa-neuvosto, joka kokoontuu huippukokouksiin muutaman kerran vuodessa. Huippukokouksissa muodostetaan jäsenvaltioiden yhteiset visiot, päätetään EU:n tulevien vuosien tavoitteet ja strategiat niihin pääsemiseksi, ylipäätään tehdään kaikki suuret linjaratkaisut. Tässä unionin tärkeimmässä poliittisessa toimielimessä Suomea edustaa välillä pääministeri ja välillä presidentti.

Yksi eduskuntavaalien merkittävimpiä asioita onkin, että nyt suurimpien eduskuntapuolueiden välillä vallitsee konsensus perustuslakimme uudistamisesta tavalla, joka poistaa tämän Eurooppa-neuvoston kokouksiin liittyvän edustautumisongelman. Samalla perustuslakimme tuleva muutos selkiyttää eduskunnan luottamusta nauttivan hallituksen asemaa Eurooppa-politiikkamme peräsimessä.

Entä muuttaako eduskuntavaalien lopputulos muilta osin suomalaista EU- politiikkaa?

Keskusta pystyi yhden paikan erolla Kokoomukseen säilyttämään asemansa eduskunnan suurimpana puolueena, vaikka kannatus heikkenikin merkittävästi neljän vuoden takaisista vaaleista, jolloin Anneli Jäätteenmäki johdatti puolueensa vaalivoittoon. Tämä tarkoittanee, että Suomen EU-politiikan peruslinjaan ollaan kohtuullisen tyytyväisiä. Koska EU-asiat olivat niin vähän esillä keskustan kampanjassa, voidaan kuitenkin jossitella, säilyivätkö puolueen asemat EU-politiikan vuoksi vai siitä huolimatta.

Kokoomuksen hurja nousu viime eduskuntavaalien aallonpohjasta valtakunnan kakkoseksi selkeällä erolla sosialidemokraatteihin enteilee muutosta hallituskoalitiossa. Suurella todennäköisyydellä maahan syntyy Keskustan, Kokoomuksen ja RKP:n keskustaoikeistolainen hallitus. Hyvä näin, sillä perustuslain hengen mukaista on, että hallituksen kokoonpano heijastelee eduskuntavaalien tulosta. Kokoomuksen suuri vaalivoitto tekee vaikeaksi, jopa mahdottomaksi, puolueen jättämisen pois hallituksesta.

Mikäli Kokoomus nousee hallitukseen, on luvassa aktiivista EU- politiikkaa tekevä hallitus. Kokoomus on määrätietoisesti panostanut Eurooppa- politiikkaan ja yhteistyötä europarlamenttiryhmän ja kotimaan toimijoiden kanssa on koko ajan lisätty. Kokoomuksella on myös vankka asema omassa europuolueessaan, EU:n suurimmassa poliittisessa puolueessa Euroopan kansanpuolueessa Jyrki Kataisen varapuheenjohtajuuden myötä. Kokoomus piti EU-asioita esillä kampanjassaan. Uskon, että myös tällä hallituksen EU- edunvalvontanäkökulman korostamisella oli merkitystä Kokoomuksen loistavan vaalituloksen saavuttamiselle. On hyvä, että puolueessa on jo ennen vaaleja määritelty tavoitteet, joita puolueen edustajat hallituksessa vievät eteenpäin.

Suomen EU-politiikan osalta kiinnostavaa ei kuitenkaan ole pelkästään hallituspohjan muuttuminen. Erityisen kiinnostavaa on seurata mitä tekee tässä tilanteessa pääoppositiopuolue SDP.

SDP:lle jääminen näinkin selkeästi kolmossijalle on varmasti pettymys. Toivoa sopii, ettei tämä pettymys kanavoidu puolueen lipposlaista perintöä olevan EU-linjan radikalisoitumiseen. Pienessä maassa myös oppositiolla on keskeinen rooli kansakunnan EU-politiikassa. Opposition pitää osallistua aktiivisesti kansallisten linjojen luomiseen, olla tarvittaessa kriittinen ja esittää vaihtoehtoja. Olisi kansallisesti erittäin valitettavaa, mikäli suomalainen, rakentavaa Eurooppa- politiikkaa korostanut työväenliike nyt reivaisi linjaansa takavasemmalle, puolueen änkyrät saisivat vallan ja SDP puolueena impivaaralaistuisi. Suomi tarvitsee modernia sosialidemokraattista puoluetta aivan yhtä paljon kuin se tarvitsee tulevaisuussuuntautunutta ja maltillista keskustaoikeistoa.

Liian vähälle huomiolle eduskuntavaalien osalta jäi myös yksittäisten kansanedustajien mahdollisuus ottaa EU-asiat vakavasti. Jokainen kansanedustaja on velvollinen omassa valiokuntatyössään perehtymään oman alansa EU-lainsäädäntöön. Juuri eduskunta hyväksyy nuotit hallituksen EU:n ministerineuvostossa suorittamalle lainsäädäntötyölle. Kansanedustajien on annettava ministereille selviä neuvottelumandaatteja ja huolehdittava alueellisesti tasapainoisesti kaikkien suomalaisten näkökulmien huomioimisesta. Toivon, että toissapäivänä valitut edustajat tekevät myös tämän työnsä yhtä perusteellisesti kuin kaiken muunkin.

Piia-Noora Kauppi
Kokoomuksen europarlamenttiryhmän
puheenjohtaja

Kirjoitus on poimittu Piia-Noora Kaupin kotisivuilta http://www.kauppi.net ja se on julkaista Kalevassa 21.3.2007

Nurmelan vaalirekka

2007-03-16T21:39:00.000+02:00

Kokoomusnuorten puheenjohtaja Tuomas Nurmela lähti tiiminsä kera perjantaina 16.3. vaalikirittämään kampanjaansa. Käyttöön oli hankittu penkkarirekka, jonka kylkiä koristivat ehdokkaan banderollit. Kun mukaan lisättää vielä kasa karamelleja ja kahdeksan sisarjärjestömme, Moderata Ungdomsförbundetin, nuorta aktiivia, niin vaalien hauskin ja varmastin näkyvin kampanjatapahtuma oli kasassa :)

Vaalitsemppiä Strasbourgista

2007-03-15T17:32:00.000+02:00

Katso Piitun videoblogin vanhemmat merkinnät osoitteesta http://www.youtube.com/profile?user=pkauppi

Niinistö: Punamulta on kurjistanut kunnat ja vaarantanut palvelut

2007-03-15T16:31:00.000+02:00

Sauli Niinistön mukaan viimeisten vuosien suotuisasta talouskehityksestä huolimatta Vanhasen hallituksen aikana kuntien velka on peräti kaksinkertaistunut. Lisää velkaa on kertynyt huimat 3 miljardia euroa. Niinistö ihmettelee, miten on mahdollista, että taloudellisesta noususuhdanteesta huolimatta on käynyt näin. Tämä meno ei voi enää jatkua.

- Miten kunnat pystyvät näillä eväillä turvaamaan ensi vaalikaudella esimerkiksi peruskoulun, terveydenhuollon ja vanhustenhoidon?

Niinistön mukaan Matti Vanhasen johtaman punamultahallituksen aikana kunnat ovat velkaantuneet kautta linjan, mukaan lukien pienet ja syrjäiset. Kunnat eivät pysty huolehtimaan palveluista, koska hallitus on antanut kuntien velkaantua ja kurjistua.

- Puheenjohtaja Matti Vanhanen on painottanut, että on tärkeää pitää koko maa asuttuna. Mutta millä ihmeen eväillä tavoite saavutetaan, kun kunnat kuihtuvat ja niistä tulee elinkelvottomia.

Eero Heinäluoma on puolestaan myöntänyt, että Vanhasen hallitus ei ole jatkanut Lipposen toisen hallituksen aloittamaa varautumista ikääntymisestä aiheutuviin kustannuspaineisiin. Heinäluoma on todennut varautumisen olevan vasta tulevan hallituksen asialistalla.

- Punamultahallitus ei ole katsonut kulunutta vaalikautta pidemmälle vaan katse on lyhytnäköisesti kiinnitetty vain tuleviin vaaleihin. Tulevaisuuteen varautumisen sijasta tulevaisuudelta on varastettu.

Niinistön mielestä punamultahallitus on osoittanut todella vastuutonta suhtautumista palveluiden turvaamiseen. Tänään Helsingissä Rake-salissa järjestettävä punamultaseminaari tarjonnee vain epäuskottavan näytelmän, jolla yritetään peittää alleen punamullan epäonnistuminen kansalaisille tärkeiden peruspalveluiden turvaamisessa.

- Vanhanen ja Heinäluoma ovat vaalikauden aikana tylysti sysänneet vastuun palveluiden turvaamisesta kuntien harteille. Vastuu kuuluu kuitenkin viimekädessä hallitukselle.

Toimituksille tiedoksi:

Niinistö on valmis kommentoimaan tiedotusvälineille Heinäluoman ja Vanhasen punamultaseminaarissa tänään käyttämiä puheenvuoroja.
Jussi Kekkonen, p. 040 504 5199
Juha Kirstilä, p. 040 552 8200

Teksti poimittu Kokoomuksen kotisivulta osoitteesta http://www.kokoomus.fi/--default?x13077=1569620

Nuorisovaalien tulosten kommentointia

2007-03-14T17:30:00.000+02:00

Tänään tulivat sitten nuorisovaalien tulokset. Helsingin osalta on sanottava se, että se antoi osviittaa ainakin kahteen kysymykseen: mikä on Steen1:n suosio ja kuka on Perussuomalaisten "ykkösehdokas"? Lopulta kävi niin, että Steen1:n suosio ei ole lähelläkään Tony Halmeen suosiota --ainakaan nuorison keskuudessa. Fredrik on Persujen ykkönen. Perussuomalaiset porskuttavat korkealla ns. virallisena "erilaisena"puolueena.

Helsingissä kouluista on valikoitunut selvästi liikaa ruotsinkielisiä kouluja, josta johtuu RKP:n korkea kannatus. Muuten tulos oli kohtuullisen odotettu. Kestosuosikki, ikinuori Ben Z. oli Kokoomuksen ykkönen, nuoret Lotta ja Tuomas seurasivat perässä. Aiemmassa osiossa olinkin jo kirjoittanut, että vihreät ovat menettäneet seksikkyytensä. Reilu 22% Helsingissä on kaukana menneiden vuosien ajoista, jolloin vihreitä kannatti Hesan nuorisosta reilu kolmannes. Vihreiden kasvu on pysähtynyt. Nuoret hakevat poliittisesti epäkorrektimpaa vaihtoehtoa. Tämä kannatus ei ole hirveän paljoa heidän Helsingin keskivertokannatustaan korkeampi.

Johannes Toepfer

Vaaleissa jymy-yllätys tulossa?

2007-03-14T10:24:00.000+02:00

Uusimmat gallupit näyttävät Kokoomukselle vahvaa nousua, Keskustalla tasaista menoa ja demareille laskua. Televisiossa kylläkään Vanhanen ei näyttänyt hirveän iloiselta. Olisiko punamulta kuitenkin niin rakas, että omankin puolueen hyvä meno ei miellytä? Pelätäänkö aitovierillä (Keskustassa) SAK/SDP:n hirmuista kostoa?

Professori emeritus Tuomo Martikainen ennusti, että kohonnut ennakkoäänestysinto kielii mahdollisesta jymy-yllätyksestä. Kokoomuksella menee hyvin, mutta mihinkään hyvän olon tunteeseen ei ole syytä tuudittautua -- päinvastoin! Äänestäjät, ainakin gallupien mukaan, olisivat juuri kääntymässä demareiden puoluekaadereiden hyvänolontunnetta -- ylimielisyyttä
-- vastaan. Ylimielisyyteen meillä ei ole varaa mennä, ei ole edes varaa tyytyä ns. hyvään tulokseen, edellisvaaleista parantamiseen.

Helsingissä Kokoomuksella menee hyvin. Ehdokkaat tukitiimeineen ovat olleet hyvin liikkeellä ja varsinkin kokoomusnuoria on näkynyt -- joka paikassa! Yöllä kampanjoimalla olemme saaneet monet äänestäjät ainakin hämmästymään, ja toivottavasti myös vakuuttumaan myös muutoksenhalustamme sinänsä aika "älyttömillä" kampanjamenetelmillämme. Presidentivaalit osoittavat, että tämä kannattaa. Silloinkin nostimme ennakon alle 22% kannatuksen vaalipäivän
reiluun 25%:iin. Vaalipäivänä tunnetusti lähtevät ne liikkeelle, jotka ovat etsimässä uutta vaihtoehtoa -- nykymeno ei ole vakuuttanut äänestämään ehkä sitä tuttua ehdokasta ennakkoon.

Kaduilla on myös havainnut toisen ilmiön: nuoret hakevat vaihtoehtoa ääriryhmistä. Kannatusta ovat saamassa katugallupin mukaan Perussuomalaiset, Kommunistit sekä EU-vastaiset. Positiivista on se, että Vihreä Puolue ei enää vetoa nuorimpiin menneiden vuosien malliin. Siitä on tullut säyseä nykymenon tukija. On helppo ennustaa, että suuri joukko ääniä annetaan
Helsingissä puolueille, jotka eivät tule saamaan paikkaa eduskunnassa -- äänet menevät "hukkaan". Vain Kokoomukselle annettu ääni takaa nykymenoon muutoksen -- hallituksen vaihdon.

Blogitekstin kirjoitti:
Johannes Toepfer
Master of Arts, valt.yo
Kokoomuksen Nuorten Helsingin Piiri ry:n pj. 2007

Kokoomusnuorten yökahvila avoinna Kolmella Sepällä

2007-03-11T04:16:00.000+02:00

Vain puolet halukkaista mahtui Kokoomusnuorten vaalibileisiin

2007-03-10T13:16:00.000+02:00

Ben Zyskowicz vauhdittamassa bileitä

Perjantaina 9.3. nightclub LUXissa pidetyt Kokoomusnuorten vaalibileet houkuttivat juhlijoita paikalla yli odotusten. Helsingin Kokoomusnuoret esittävät pahoittelunsa sen johdosta, että kaikki juhlijat eivät mahtuneet mukaan juhliin. Helsingin Kokoomusnuoret kutsuvatkin pienenä hyvityksenä kaikki halukkaat yöpalalle Kolme Sepän Kahvila Korvaan. Tarjolla on vaaleja edeltävinä ke-, pe- ja la –öinä vohveleita ja kahvia aina kolmeen asti yöllä.

LUX täyttyi jo ensimmäisen puolentunnin aikana äärimmilleen ja valitettavasti ulos jäi monta sataa nuorta. Lohdutuksena illan kummisedät Sauli ja Ben jakoivat ulos jäänneille vapaaliput Studio 51:teen, jossa herrat myöhemmin pistäytyivät tervehtimässä yökansaa.

Lauantain Helsingin Sanomat tietää kertoa, että Kokoomuksen bileet keräsivät huomattavasti enemmän kiinnostuneita nuoria paikalle, kuin maailmantähden P. Diddyn bileet naapurissa:

"Hiphopin huippuartistien Sean "P. Diddy" Coombsin ja Calvin "Snoop Dogg" Broadusin kohuttu aftershow-party Helsingin Lux-yökerhossa osoittautui perjantai-iltana lopulta odotettua pienemmäksi mediamylläkäksi, mutta veti paikalle paljon julkisuuden henkilöitä. Joukko uteliaita faneja jaksoi odotella tähtien ilmestymistä yötä myöten. Hiukan yhdeksän jälkeen oli yökerhon edessä vaisu tunnelma. Paikalla oli vain kourallinen vieraita ja uteliaita, eikä kukaan ollut kovin bling. Yökerhon toiselle puolelle oli sen sijaan runsaan sadan metrin jono. Siellä juhli kokoomus. "

Naisia lisää tupo-pöytiin - Koulutettujen naisten palkat ykkösagendalle

2007-03-08T11:17:00.000+02:00

On hienoa juhlia naistenpäivää ja naisten poliittisia oikeuksia, mutta vakava tosiasia on, että palkkaepätasa-arvo on säilynyt, vaikka markat ovat vaihtuneet euroiksi ja vuosikymmenet toisiksi, toteaa Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Tasa-arvokeskustelussa on arkailtu nostaa esille työmarkkinajärjestöjen naisvaje päätöksenteossa. Hallitus on jo ehtinyt esittää pörssiyhtiöille naiskiintiöitä, mutta työmarkkinajärjestöjen miesylivallasta on vaiettu.

- Nyt on korkea aika haastaa myös työmarkkinajärjestöt todellisiin tasa-arvotalkoisiin ja ottamaan naisten osallistuminen tosissaan. Niin kauan kun tärkeitä taloudellisia ja tulonjakoa koskevia päätöksiä tekevät pääasiassa miehet, eivät naiset ole tasa-arvoisessa asemassa. Naisia on ehdottomasti saatava lisää tupo-pöytiin, vaatii Sarkomaa.

Sarkomaan mielestä suomalaisen yhteiskunnan onkin vihdoin reilusti tunnustettava se tosiasia, että koulutettu suomalainen nainen ansaitsee liian vähän. Huonot palkat vaivaavat etenkin julkisen sektorin koulutettuja naisia.

Iso haaste on, miten naisvaltaisten alojen työn aliarvostus korjataan. Ongelman ratkaisemiseksi ei riitä naisten muistaminen tupo-kierrosten yhteydessä pelkillä kosmeettisilla naispalkkaerillä. Käyttöön on otettava järeämmät keinot.

- Tarvitaan tasa-arvotupoa. Seuraavalla tulopoliittisella kierroksella koulutettujen, naisvaltaisten alojen palkkoja pitää selkeästi nostaa. Tulevan hallituksen on sitouduttava tukemaan tätä palkkaratkaisua erityisellä valtionosuudella, vaatii Sarkomaa.

- Kolmikannassa valtiovallan ei pidä olla vain äänetön yhtiömies, vaan aktiivinen tasa-arvon eteenpäin viejä. Naisvaltaisten alojen palkkakysymykset on uskallettava nostaa työmarkkinapolitiikan ykkösagendalle. Pelkkä sitoutuminen tasa-arvoon arvona ei riitä, kuten ministeri Haatainen vaatii.

Tarvitaan todellisia tekoja!

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Teksi poimittu osoitteesta http://www.kokoomus.fi/--default?x13077=1557319

Helsinkiläiset ehdokkaat väittelivät EU:sta

2007-03-07T14:09:00.000+02:00

Helsinkiläiset kansanedustajaehdokkaat pääsivät väittelemään EU-aiheista, kun Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoret järjesti vaalipaneelinsa keskiviikkona 7.3. Café Engelissä olikin koolla nuoria eduskuntavaaliehdokkaita kaikista eduskuntapuolueista.

Toistaiseksi vaaleja on leimannut jonkinlainen radiohiljaisuus EU-asioiden suhteen. Puolueet tekevät gallup-politiikkaa, jonka vuoksi varotaan ottamasta kantaa asioihin, jotka saattavat karkottaa äänestäjiä. Samalla puhutaan niistä asioista, joiden mukaan suomalaiset ainakin näennäisesti tekevät äänestyspäätöksensä.

Kokoomus muodostaa tässä suhteessa kuitenkin poikkeuksen, sillä puheenjohtaja Katainen ja MEP Stubb esittelivät Kokoomuksen EU-kantoja järjestämässään tiedotustilaisuudessa perjantaina 2.3. Stubbin esittelemä ”10-kohdan apteekki” löytyy esimerkiksi hänen kotisivuiltaan http://www.alexstubb.eu/.

Keskustelun puute on siinä mielessä ongelmallinen kysymys, että uusi Eduskuntaja erityisesti seuraava hallitus tulevat tekemään todella merkittäviä EU-päätöksiä. Yhteinen rauhanprojektimme EU kärsii jo valmiiksi omistajuuden puutteesta, eikä tilannetta ainakaan paranna se, että vaalien jälkeen suuret EU-linjat tippuvat kansan syliin jäätteenmäkiläisittäin.
Itse vaalipaneelissa käsiteltiin erityisesti EU:n yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, vähemmistökysymyksiä sekä Helsingin asemaa EU:ssa.

Mielenkiintoisinta satoa keskustelussa oli ehdottomasti keskustelu EU:n turvallisuuspolitiikasta. Kaikki paneelin osanottajat kannattivat syvenevää turvallisuusyhteistyötä. Kun taas päästiin puhumaan keinoista, kannat erosivatkin toisistaan melkoisesti. Kolmen suuren linja tuntui olevan kuitenkin selkeä: NATO on keskeisin turvallisuuspoliittinen instrumentti EU:n sisällä. Vaikka aikataulusta oltiinkin erimielisiä, ”kolmen suuren” edustajat olivat kaikki NATO-jäsenyyden kannalla.

Myös puheissa EU-politiikan painotuksista saatiin hieman eroja puolueiden välille. Itämeristrategia tuntui olevan kaikkien lempilapsi, kuten myös järkipuolueiden puheet sisämarkkinoiden avaamisesta. Tämän lisäksi ehdoteltiin myös yhteistä sosiaalipolitiikkaa dumppauksen estämiseksi, vahvempaa otetta ilmastokysymyksissä sekä minimistandardeja työoloihin.

Itse näen, että tulevalla vaalikaudella keskeisin kysymys EU:ssa on Lissabonin strategian toteutuminen. Tuoreen tutkimuksen mukaan EU on kilpailukyvyssä ja T&K-toiminnassa vuosikymmeniä Yhdysvaltoja jäljessä. Suomi voisi olla esimerkkimaana ja satsata tulevalla vaalikaudella koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen sekä yritysten toimintaedellytyksiin.

Blogitekstin kirjoitti:

Joonas Turunen

liittohallituksen jäsen, Kokoomuksen Nuorten Liitto

Ei kävyille! - Kokoomusnuoret kannustavat äänestämään nuoria

2007-03-06T15:50:00.000+02:00

Helsingin ja Uudenmaan Kokoomusnuoret
Tiedote 6.3.2007

Uudenmaan ja Helsingin Kokoomusnuoret kannustavat nuoria äänestysuurnille huomenna, ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä. Kokoomusnuoret järjestävät Helsingin rautatieaseman ja pääpostin välissä sijaitsevalla Asema-aukiollanuoria äänestämään kannustavan vaalitapahtuman huomenaamulla klo 7-10. Tapahtuman yhteydessä käydään myös joukolla äänestämässä Helsingin pääpostilla heti äänestyspaikan avautuessa aamukahdeksalta.

Eduskunnassa on tällä hetkellä yksi alle 30-vuotias kansanedustaja ja edustajien keski-ikä on 51 vuotta. Ajavatko he nuorten asioita: opintotuenkorotusta, nuorisotyöttömyyden kitkemistä tai laadukkaampaa koulutusta? Kokoomusnuoret rohkenevat epäillä.

Uudenmaan ja Helsingin Kokoomusnuorten mielestä eduskuntaan tarvitaan nuoria kansanedustajia, mikä onnistuu vain, jos nuoret äänestävät nuoria ehdokkaita. Kokoomusnuoret sanovat ei kävyille: eduskunnassa riittää ikäloppuja elämäntapapolitiikkoja ja seniorit tulevat jälleen heitä sinne äänestämään. Nuoret ottakoot asiakseen nuorten äänestämisen Arkadianmäelle.

Lisätietoja:

Viljami Wiirilinna
Poliittinen sihteeri, Kokoomuksen Nuorten Helsingin Piiri ry.
p.050 521 2911 / viljami@kokoomusnuoret.fi

Harri Sieppi
Poliittinen sihteeri, Uudenmaan Kokoomusnuoret ry
p.040 778 5693 / harri@kokoomusnuoret.fi

www.eikavyille.net

Kymmenen teesiä EU:n tulevaisuudesta

2007-03-06T11:11:00.000+02:00

Yli puolet suomalaisen kansanedustajan työstä liittyy jollain tavalla Euroopan unioniin. EU ja Suomi ovat saman kolikon kaksi eri puolta. Suomi on osa EU:ta ja EU on keskeinen osa suomalaista päätöksentekoa - EU-asiat ovat Suomen asioita.

Suurin osa EU-asioista koskee sisäpolitiikkaa. Esimerkiksi ilmastonmuutosta, työllisyyttä, maahanmuuttoa, maataloutta tai syrjäseutujen aluetukia on mahdotonta käsitellä ottamatta huomioon EU:ta. Suurin osa Suomen ulkopolitiikasta hoidetaan EU:n kautta.

Suomi kehuu maailmalla, että sen kansanedustajat valvovat EU-asioita tehokkaammin kuin minkään muun maan parlamentaarikot. Tälle väitteelle on katetta vain, jos kansanedustajat saavat vaaleissa tuen linjalle, jota he aikoivat noudattaa EU-asioita valvoessaan. Kunnollisen valtakirjan saavat vain ne ehdokkaat ja puolueet, jotka kertovat ennen vaaleja, miten he suhtautuvat EU-asioihin.

Kokoomus on ainoa puolue, joka esittää vaalien alla selkeän ja konkreettisen ohjelman EU:n tulevaisuudesta. Tämän raportin tavoitteena on nostaa esille seuraavan vaalikauden keskeisiä EU-asioita.

Kokoomus esittää seuraavat kymmenen teesiä EU:n tulevaisuudesta:

1. EU:sta ilmastonmuutoksen ehkäisyn esitaistelija.
2. EU:sta maailmanpoliittinen suurvalta.
3. EU:n laajentumista jatkettava hallitusti.
4. EU:lle perustuslaki vuonna 2009.
5. EU:n neljä vapautta kunniaan.
6. EU:lle yhteinen energiapolitiikka.
7. EU:n puolustusyhteistyötä on vahvistettava
8. EU:n budjetti ja rahankäyttö uusiksi.
9. EU:lle yhteisiä päätöksiä oikeus- ja sisäasioihin.
10. EU-sääntelyssä keskityttävä olennaiseen.

Tiivistelmä on poimittu Alexander Stubbin kotisivuilta, josta teksti löytyy kokonaisuudessaan.

SAK:n toimitsijat taas kaduille?

2007-03-05T16:52:00.000+02:00

SAK on hassannut jäsentensä jäsenmaksurahoja ökykampanjaansa

mm. päällystämällä SAK-talon Hakaniemessä törkybanderollilla.

Viime presidentinvaaleissa katukampanjaan osallistuneet muistavat hyvin sen, miten demarit viime hetken paniikissaan käskivät SAK:laisia järjestötyöntekijöitä tekemään katukampanjaa puolestaan. Kovassa pakkassäässä, jo varmaan voittoon tuudittautuneet Halosen kannattajat nukkuivat sikeästi unessaan.

SDP:n kampanjaorganisaation on korvannut SAK. SDP:llä ei juuri ole "kenttää", joka tekisi vapaaehtoisesti sille hommia. Miksi tekisikään, kun vierellä samaa kampanjaa tekevät tuntipalkalla (ja pakkaslisillä) ammattiliittojen toimitsijat.

Tuolloinkin käsky oli käynyt ilmeisesti SDP:n puheenjohtajalta Eero Heinäluomalta, SAK:n entiseltä pitkäaikaiselta työntekijältä. YLEn mukaan juuri Heinäluoman hermot olivat pettäneet ja usko voittoon oli kääntynyt tappiomielialaan. Nyt kun gallupit ovat (taas) kääntyneet SDP:tä vastaan, niin ei tarvitse kauaa odottaa, että kokoomuslaisten ym. kansanpuolueiden vapaaehtoiset saavat rinnalleen kaduilla -- mutta vain arkipäivinä -- SAK:laisia järjestötoimijoita. Viikonloppulisät kun tulisivat kalliiksi liitoille. Onhan SAK jo hässännyt julkisuudessa pyörineiden arvioiden mukaan jo €50 000 pois vedettyyn mainokseensa.

Onko tämä sitä edunvalvontatoimintaa, johon valtiovalta on ilmeisesti jonkinlaisen "yleishyödyllisyyden" nimissä antanut verovähennysoikeuden jäsenmaksuista?

Blogitekstin kirjoitti:
Johannes Toepfer
Master of Arts, valt.yo
Kokoomuksen Nuorten Helsingin Piiri ry:n pj. 2007

Vähemmän kuluttavat autot Saksasta

2007-03-01T13:33:00.000+02:00

Suomen autokanta on Euroopan vanhin ja aiheuttaa siksi huolestuttavan paljon saasteita. Suomalaiset autot ovat keskimäärin 10,5 vuotta vanhoja, eivätkä täten edusta uusinta tekniikkaa polttoaineen kulutuksessa. Syy siihen, että autot ovat vanhoja on uuden auton hinta, joka koostuu suurissa määrin veroista.

Öljy on joka tapauksessa tämän päivän suurin huolenaihe, koska jopa hybridiautot ovat riippuvaisia polttomoottoreista, jotka tarvitsevat bensiiniä tai diesel-öljyä. Hybridiautoja ei valmisteta suurille massoille ja siksi hinnatkin hipovat kattoa. Markkinoiden vähiten diesel-öljyä kuluttava auto on tällä hetkellä Volkswagen Polo Blue Motion. Se kuluttaa 3.9 l/100 km, mikä on varsin vähän verrattuna kymmenen vuotta sitten valmistettuihin henkilöautoihin, joiden kulutus on kymmenen litran tuntumassa.

On selvää, että maapallon öljyvarastot ehtyvät ennemmin tai myöhemmin ja siksi öljy on korvattava jollain muulla tekniikalla. Näillä näkymin autonvalmistajat pyrkivät kehittämään moottoreita, jotka hyödyntävät mahdollisimman tehokkaasti sen määrän öljyä minkä ajaminen vaatii.

Saksassa on vireillä eräs mielenkiintoinen hanke nimeltä Loremo (Low-Resistance-Mobile). Kyseinen autofirma on kehittänyt kaksi erittäin ympäristöystävällistä mallia kilpailemaan normaaleiden, hurjasti saastuttavien autojen rinnalle. Tämä kolmen ympäristöaktivistin voimin pyörivä autofirma valmistanee kesäkuuhun mennessä ensimmäisen prototyypin diesel-öljyllä kulkevasta autosta, joka kuluttaa 1,5 l/100km. Nämä autot täyttävät EU-komission autoteollisuudelle asettamat tavoitteet hiilidioksidipäästöistä vuoteen 2012 mennessä. Kaikenlisäksi markkinoille vuonna 2009 tulevat Loremot on jo hinnoiteltu edullisten henkilöautojen hintaisiksi: Saksassa hinta tulee olemaan noin 11 000€.

Voisiko Loremo tai muut vastaavanlaiset autonvalmistajat vaikuttaa Suomen autokannan päästöihin? Kyllä varmasti, jos uuden auton hankkimisesta tulee nykyistä kannattavampaa. Ovathan kyseiset autot jo kulutuksensa puolesta nykyisiä autovanhuksia huomattavasti edullisempia. Mikäli uuden auton käyttöönotto olisi edullisemmin verotettua voisivat autoilijat vakavasti harkita uudemman ja ympäristöystävällisemmän auton ostoa.

Blogitekstin kirjoitti:

Aatos Solhagen

oik. yo.

Helsingin Kokoomuksen Nuorten hallituksen jäsen

Kokoomus julkaisi vaalivideonsa

2007-03-01T10:14:00.000+02:00

Kokoomus julkaisi eilen vaalien alla näytettävät mainosvideonsa. Videiossa Jyrki Katainen ja Sauli Niinistö käyvät keskustelua Suomen toivosta. Tässä yksi makupala.

Loput videot löydät -- > youtube -sivuilta.

Kannustava vai tukahduttava Suomi

2007-02-27T10:29:00.000+02:00

Järjestimme maanantaina demarien kanssa seminaarin, jossa puhuimme puolueitamme yhdistävistä ja erottavista tekijöistä. Yhdistäviä asioita löytyi, mutta erottavia vielä enemmän.

Puhuimme seminaarissa mm. tuloeroista. Joidenkin lehtien uutisoinnista saattoi saada sellaisen kuvan, että pitäisin tuloerojen kasvua yksinomaan myönteisenä asiana. Tämä ei pidä paikkansa.

Tuloeroilla tarkoitetaan arkikielenkäytössä kehitystä, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Tämä ei ole hyväksyttävää. Totesin seminaarissa, että tavoitteena tulee olla kannustava yhteiskunta, jossa itsensä kehittäminen sekä työnteko ovat aina palkitsevia ja jossa köyhyyttä ei saa suvaita. Hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluu yhteisvastuu ja tuota vastuuta kannetaan mm. palvelujen ja tulonsiirtojen kautta.

Sellainen tuloerojen kasvu ei ole mielestäni vahingollista, jossa kaikkien hyvinvointi, tulot ja ostovoima paranevat, mutta toisilla johtuen heidän ahkeruudestaan ja osaamisestaan, tulot kasvavat enemmän. Hyvinvointia ei pidä nähdä nollasummapelinä, jossa kaverin onnistuminen on aina minulta pois.

Jos tämänkaltainen ajattelu yleistyisi, se johtaisi kannustavuuden ja luovuuden tukahduttamiseen. Sellainen ajattelu ei tunnustaisi myöskään ihmisten yksilöllisyyttä. Tällaisessa yhteiskunnassa onnistuminen olisi paheksuttavaa.

Mitä useampi suomalainen kokee yhteiskunnan kannustavan ahkeruuteen ja tuntee työnteon palkitsevaksi, sitä paremmin meillä kaikilla mielestäni menee. Tällöin verotulot kasvavat ja hyvinvointi sekä tasa-arvoisuus kukoistavat. Vastakohtana tälle on kateuden värittämä ja tukahduttava yhteiskunta. Onnistumisista palkitsemisen ei pidä olla vain yritysjohdon palkitsemista, vaan kaikkien niiden palkitsemista, jotka ovat hyviin tuloksiin vaikuttaneet. Kannustavista palkkausjärjestelmistä on ollut hyviä kokemuksia.

Vastuullisessa markkinataloudessa veroja maksavat enemmän ne, joilla on parempi veronmaksukyky. Näin yhden menestys koituu kaikkien hyödyksi. Tulonjaolla, progressiivisella verotuksella ja tasa-arvoistavilla palveluilla huolehdimme siitä, etteivät tuloerot pääse kasvamaan liiaksi. Tai paremminkin niin, että välttyisimme sellaiselta tuloerojen kehitykseltä, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.

Teksti on poimittu Jyrki Kataisen blogista osoitteesta http://www.jyrkikatainen.fi/

Rahapelifoorumin ehdotus pöyristyttävä

2007-02-26T14:40:00.000+02:00

Kokoomusnuorten Nurmela:

RAHAPELIFOORUMIN EHDOTUS PÖYRISTYTTÄVÄ

Eduskuntavaaleissa Helsingissä ehdolla oleva Kokoomusnuorten puheenjohtaja Tuomas Nurmela pitää monopolijärjestelmän takuumiesten kansoittaman Rahapelifoorumin näkemyksiä nettipokerista suorastaan pöyristyttävinä.

- Iso kysymys on se, minkä takia suomalaiset rahapelimonopolit eivät edes harkitse vastaavansa olemassa olevaan kysyntään? Muuttuvassa maailmassa oikeutusta hakevat monopolit voisivat kuunnella nykyistä herkemmällä korvalla asiakkaidensa mieltymyksiä. Miksi suurta suosiota nauttivaa nettipokeria ajetaan siilipuolustukseen, kysyy Nurmela.

Suomalaisista rahapelimonopoleista Veikkaus on Nurmelan mukaan ainoa, joka on todellisuudessa pyrkinyt ja osaltaan myös onnistunut seuraamaan toimialansa muuttuvia trendejä. Raha-automaattiyhdistys taasen näyttää kärsivän perinteisestä monopoliähkystä, eli ylimielisyydestä ja välinpitämättömyydestä.

- Valtiolta voisi odottaa tasapuolisempaa kohtelua erilaisia rahapelien muotoja kohtaan. Rahapelifoorumin tulkinnat Peluurin suomalaisten rahapeliongelmista tekemistä tilastoista ovat vähintäänkin arveluttavia. Kun asian kuulee Veikkauksen ex-toimitusjohtaja Matti Ahteen suusta, tuntuu siltä, että nettipokeria käytetään keppihevosena suomalaisten rahapelimonopolien perustelemiseksi Euroopan unionin komissiolle, päivittelee Nurmela.

Nettipokerin kieltämiseen liittyy myös keskeisiä teknisiä ongelmia, joiden ratkaiseminen on vaikeaa tai lähes mahdotonta. USA:n esimerkkiä ei kannata kovin tarkasti seurata, koska Suomi on markkina-alueena niin pieni, ettei lainsäädännön asettamilla esteillä ole pientä suurempaa vaikutusta kansainvälisten peliyritysten toimintaan.

- Internetin pokerisivustojen käytön estäminen on tuulimyllyjä vastaan taistelemista. Pokerisivustoja perustetaan koko ajan ja esimerkiksi operaattoreille poliisilta jaettavia estolistoja on vaikeaa saadakattaviksi. Lisäksi vaarana on pelaajien siirtyminen nykyistä kyseenalaisempien pelisivustojen asiakkaiksi ja toiminnan luisuminen rikollisten pyöritettäväksi. Emme varmastikaan halua ajaa 100 000 suomalaista toimimaan laittomasti heidän halutessaan jatkaa pokeriharrastustaan, toteaa Nurmela.

Lisätietoja:

Tuomas Nurmela, puheenjohtaja Kokoomuksen Nuorten Liitto ry

040 542 0009 tuomas@kokoomusnuoret.fi

Eero Heinäluoma saa kansalaispalautetta

2007-02-24T19:22:00.000+02:00

Eero Heinäluoma saa kansalaispalautetta kiukustuneelta demariäänestäjältä Itäkeskuksessa.

Itä-Helsinki sanoi ei Eerolle

2007-02-24T18:52:00.000+02:00

Helsingin Kokoomusnuorten kampanjaryhmä jalkautui Kontulaan ja Itäkeskuskseen lauantaina 24.2. Kummassakin paikassa vastaanotto oli hyvä ja materiaalimme meni hyvin kaupaksi.

Kontulan ostarilla useille aktiiveillemme tulivat varsinkin vanhemmat rouvat sanomaan, että Eero Heinäluomaa (sd) ei saa päästää pääministeriksi. Kontulassa Vasemmistoliitto lähti nopeasti pois ilmestyttyämme -- ja heidän "punavihreät" ehdokkaansa painelivat pois autoillaan.

Sama linja jatkui Itiksessä. Demareilla oli Piazzalla tilaisuus, jossa heillä oli sama meininki kuin pressanvaaleissa -- ei siis ollenkaan meininkiä. Kuulijoita heidän puhujilleen ei näyttänyt löytyvän ja yleisvaikutelma oli saamaton. Kenen syy apaattinen eduskuntavaalikampanja on muka, josta niin monet "sivustakatsojat" valittavat?

Blogitekstin kirjoitti:
Johannes Toepfer
Master of Arts, valt.yo
Kokoomuksen Nuorten Helsingin Piiri ry:n pj. 2007

Charmi Clubin vieraana Tatu Rauhamäki

2007-02-22T15:30:00.000+02:00

Tatu Rauhamäki, Helsingin kokoomuksen toiminnanjohtaja piti alustuksen Helsingin vaalitilanteesta ja ajankohtaisista ehdokasasioista asialliseen ja rutinoituneeseen tapaan.

Hekan isännöimässä Charmi Club -keskusteluillassa on ollut tapana puhua asioista laidasta laitaan. Edellisellä kerralla puhuttiin Helsingin kokoomuksen puheenjohtajan Martti Häikiön alustuksen pohjalta Suomen alkoholipolitiikasta. Mutta tällä kertaa puhtaasti politiikasta.

Helsingillä on näissä vaaleissa hienot ehdokkaat. Tatu ei kuitenkaan spekuloinut yksittäisiä ehdokkaita vaan kävi läpi yleisesti Helsingin tilannetta. Tärkeitä kysymyksiä ovat Sipoon kysymys.

***

Itsestäni tuntuu jotenkin kohtuuttomalta ajatella, että minä maksan 30 neliön asunnosta sen verran, että samalla hinnalla saisin Turusta kaksi kertaa suuremman asunnon. Asuntovaihtoehtoja ei ole tarpeeksi, ei ole tontteja joille voisi rakentaa. Koska Helsinki ei saa lisää maata ympärillä olevista kunnista, joudutaan Helsingissä miettimään Malmin lentokentän rakentamista ja mahdollisesti keskuspuiston laita-alueiden rakentamista. Kumpaakaan minä en halua. Minulle keskuspuisto on kuin toinen koti. Olen liikkunut siellä kaikkiin vuodenaikoihin, kaikkiin vuorokaudenaikoihin juosten, pyöräillen, kävellen ja rullaluistellen mahdollisuuksien mukaan. Keskuspuisto on monelle helsinkiläiselle henkireikä. Se on paikka, joka auttaa meitä jaksamaan.

Malmin lentokentän Helsinki voi säilyttää lentokäytössä jos Helsinki saa maata ympäryskunnista. Vantaa rakentaa jo tällä hetkellä merkittävästi ja jo vuosien ajan ollut yhteistyöhaluinen ja ymmärtänyt vastuunsa pääkaupunkiseudun kaupunkina, jonne täytyy voida rakentaa. Espoo samoin. Eli jäljelle jää Sipoo. Sipoon ne alueet, jotka Myllyniemi ehdottaa siirrettäväksi Helsingille, sijaitsevat 15 kilometrin päästä Helsingin keskustasta.

On sekä luonnon että ihmisten kannalta parempi, että Sipoon alueet saadaan Helsingille.

Miksi sitten Sipoo ei itse lähtenyt kaavoittamaan ja tekemään suunnitelmia sille, että pääkaupunkiseudulle muuttaa tulevaisuudessa reilusti enemmän ihmisiä. Suomalaiset pitävät erilaisten selvitysten mukaan pientaloasumisesta. Eli tarvitsemme enemmän Vantaan Kartanonkosken kaltaisia alueita, jossa on monenlaisia rakennuksia viihtyisällä alueella. Sellaisille tarvitaan tilaa. Sitä on Sipoossa. Valitettavasti Sipoo ei ole itse lähtenyt liikkeelle tarpeeksi ajoissa ja ollut aloitteellinen.

Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua pitää rakentaa ihmisten ja luonnonehdoilla.

Blogitekstin kirjoitti:
Anniina Ali-Laurila
Kokoomuksen Nuorten Helsingin piirin hallituksen jäsen ja Hekan vpj.

Kokoomus avasi kampanjansa vauhdikkaasti

2007-02-14T21:04:00.000+02:00

Gustafssonin kommentti kuvastaa SDP:n sekavaa tilaa

2007-02-14T10:57:00.000+02:00

TIEDOTE
14.2.2007

Kokoomusnuorten Nurmela:
Gustafssonin kommentti kuvastaa SDP:n sekavaa tilaa

Kokoomusnuorten puheenjohtaja Tuomas Nurmelan mielestä kansanedustaja Jukka Gustafssonin käsittämätön lausunto Kokoomuksen vaalikampanjasta kuvaa SDP:n sekavaa tilaa.

- Gustafssonin jutustelu on perinteistä demaripelottelua ja asioiden vääristelyä. Lausunto osoittaa sen, kuinka sekavassa ja pelokkaassa tilassa sosialidemokraatit tällä hetkellä ovat. Gustafssonin Kokoomusta kohtaan esittämä kritiikki näyttäisikin napsahtavan demareiden omaan nilkkaan, toteaa Nurmela.

- Kokoomus esittää vaaliohjelmassaan konkreettisia toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi, koulutuksen kehittämiseksi ja monipuolisen palvelutarjonnan turvaamiseksi. Tämä kaikki siis samaan aikaan, kun demareista ei näy muuta konkreettista kuin mainostoimiston rakentama vastakkainasettelua korostava kampanja, painottaa Nurmela.

Lisätietoja:

Tuomas Nurmela
040 542 0009
tuomas@kokoomusnuoret.fi

Kokoomus ei ole siirtynyt oikealle, vaan SDP vasemmalle

2007-02-13T10:51:00.000+02:00

Helsingin Kansalliset Nuoret ry:

Kokoomus ei ole siirtynyt oikealle, vaan SDP vasemmalle

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan kokoomus on siirtynyt voimakkaasti oikealle. Helsingin Kansalliset Nuoret ry (HeKa) ihmettelee Tuomiojan arviota ja kysyy, ovatko pikemminkin sosialidemokraatit siirtyneet linjauksissaan entistä pidemmälle kohti poliittisen kentän vasenta laitaa.

Turun Sanomien ja Aamulehden haastattelussa (21.1.2007) ulkoministeri Erkki Tuomioja arvioi, että kokoomuksen linjaukset ovat muuttuneet sinipunahallitusten ajoilta. Tuomiojan mukaan keskusta olisi sosialidemokraateille "selkeästi kokoomusta mieluisampi hallituskumppani" kevään eduskuntavaalien jälkeen. Lisäksi kokoomus on Tuomiojan mukaan siirtynyt oppositiopuolueeksi myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

HeKa arvelee Tuomiojan syyllistyneen perspektiivivirheeseen: kokoomus saattaa olla entistä kauempana SDP:stä, mutta tämä johtuu pikemminkin SDP:n kuin kokoomuksen linjan muuttumisesta. Kokoomuksen puoluekokous kesällä 2006 määritteli puolueen keskustaoikeistolaiseksi kansanpuolueeksi, mikä ilmentää hyvin maltillista suuntausta.

Sen sijaan sosialidemokraattien linjaukset ovat muuttuneet selvästi vasemmistolaisemmiksi sinipunahallitusten ajoista: dynaaminen Eurooppa-politiikka ja myönteinen suhtautuminen niin Natoon kuin veronkevennyksiin ovat vaihtuneet nykydemarien euroskeptisyyteen, Nato-vastaisuuteen ja yleiseen sosiaalipopulismiin.

Siinä Tuomioja on oikeassa, että kokoomus voi toimia oppositiopuolueena myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. HeKa haluaa kuitenkin muistuttaa ulkoministeriä siitä, ettemme enää elä YYA-sopimuksen aikoja, vaan myös ulkopolitiikasta voidaan avoimesti keskustella ja hallituksen linjauksia kritisoida.

Lisätiedot:

Wille Rydman, puheenjohtaja

Helsingin Kansalliset Nuoret ry

wille(at)charmi.fi, p. 050-5167651

Kokoomus julkisti vaaliohjelmansa

2007-02-03T11:59:00.000+02:00

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen esitteli Kokoomuksen eduskuntavaalitavoitteet. Katainen nosti ohjelmasta esiin kolme keskeistä teemaa: työnteon, työ- ja muun elämän yhteensovittamisen sekä sukupolvien välisen sillan rakentamisen.

Kokoomus haluaa lisää palkansaajia Suomeen: tämä edellyttää sitä, että työnteon on aina ja kaikissa olosuhteissa oltava kannattavaa. Kaikki työ on arvokasta.

Toiseksi Kokoomus haluaa, että Suomessa olisi nykyistä inhimillisempi työelämä ja vanhemmilla aikaa olla isiä ja äitejä tai sinkuilla sinkkuja ilman ammattinimikettä.

Kolmanneksi, Kokoomus haluaa rakentaa aktiivisesti sukupolvien välistä siltaa, joka rakentaa yhteyttä, ymmärrystä ja välittämistä erisukupolvien välille.

Katainen painotti, että nämä ovat Kokoomukselle arvovalintoja. Ja muun muassa näiden periaatteiden ajamiselle Kokoomus hakee valtakirjaa tulevissa vaaleissa.

Tutustu Kokoomuksen vaaliohjelmaan täällä (pdf-tiedosto).

Korvapartiot taas liikkeellä

2007-02-01T21:07:00.000+02:00

Lähdimme tänään taas liikkeelle korvapartion voimin keräämään palautetta kansalaisilta. Tempaus on osa ympäri Suomea Kokoomusnuorten pyörittämää KORVAT AUKI -kampanjaa. Keräämme nuoria puhututtavia teemoja ylös ja toimitamme kaikki palautteet Jyrki Kataiselle. Palautteiden luovutus tapahtuu tulevana viikonloppuna Kokoomus-risteilyllä.

Palautetta kertyi mukavat kasat ja uudet flyerimme kävivät hyvin kaupaksi. Painatimme ison erän nuorten ehdokkaidemme yhteisflyereita. Postitamme flyereita myös jäsenistölle lähiaikoina.

Blogitekstin kirjoitti

Viljami Wiirilinna

Aktiivi-ilta 29.1.

2007-01-30T16:21:00.000+02:00

KNL:n järjestösihteeri Tuomas "Fantti" Tiihonen

piti alustuksen yhdistystoiminnasta.

Parisenkymmentä aktiiviamme kokoontui maanantaina aktiivi-illan puitteissa piiritoimistolle. Tulemme jatkossa pitämään eriteemaisia aktiivikoulutusiltoja. Ensimmäisessä illassa kävimme hieman läpi järjestömme rakennetta ja yhdistysten toimintaan liittyviä käytäntöjä.

Blogitekstin kirjoitti
Viljami Wiirilinna

Kahvila Korva avasi ovensa Helsingissä

2007-01-26T23:44:00.000+02:00

Tänään avattiin Kampin liikekeskukseen (Fredrikinkatu 63 AB, katutaso) Kokoomuksen vaalikahvila., kahvila Korva. Avajaisissa riitti tungosta Jyrki Kataisen kertoessa Kokoomuksen teettämien tutkimusten viimeisiä tuloksia. Oli mukava nähdä, että nuoret näyttivät ottavan paikan heti omakseen. Liekö samanlainen ilmiö syntymässä kuin Café Niinistöjen osalla koettiin. Seesteistä menoa kaipaaville suosittelen pistäytymistä Kallion perukoilla kyyhöttävään Eero Heinäluoman kahvilaan, jossa korkeintaan käy vanha seinäkello :)

Blogitekstin kirjoitti
Viljami Wiiirilinna

Charmi Club 25.1.

2007-01-25T21:44:00.000+02:00

Illan alustajana oli Helsingin Kokoomuksen

puheenjohtaja, dosentti Martti Häikiö.

Helsingin kansallisten nuorten (Heka) perinteisessä keskusteluiltamassa oli kuukauden viimeisenä torstaina tällä kertaa vieraana Martti Häikiö. Helsingin kokoomuksen puheenjohtaja, historiantutkija ja sanoisin vielä että ainutlaatuinen ajattelija ja keskustelun herättäjä. Keskustelunherättäjä, vaikka toisaalta Martti sanoikin, että hän ei aio ruveta oman tutkimuksensa pohjalta ja ajatusten noustua esille profiloitumaan alkoholin haittojen ehkäisyn ja vastustuksen eturintamassa. Martti kertoi, että on viime vuosien Alkon tutkimuksen perusteella vakuuttunut siitä, että jos Suomessa todella halutaan rajoittaa alkoholinhaittoja, joudutaan sen käyttöä rajoittamaan. Tehokkaimmat keinot ehkäisyyn ovat hinnan nostaminen ja saatavuuden heikentäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa keskarin siirtämistä pois kaupoista. Suuri muutos! Olisitko valmis sulattamaan sen?

Itse en ihan heti. Kokoomuslaiseen arvomaailmaani kuuluu ja mieluummin uskoisin siihen, että valistuksella ja hyvällä esimerkillä voidaan vaikuttaa positiivisesti ja Suomeenkin voisi tulla keskieurooppalainen juomakulttuuri. Mutta kun ei.

Suomalaiset juovat humaltumistarkoituksella ja Suomessa kuolee vuodessa reilut 3000 henkilöä alkoholin vuoksi. Oliko se 700 lasta jotka syntyvät niin, että alkoholilla on vaikutusta heidän elämäänsä sikiöstä lähtien? Kuulostaa hurjalle ja mikä on lopputulos.

Martti ei myöskään usko siihen, että suomalaiset oppisivat juomaan kohtuudella. Hän perustelee juomisen rajoittamista sillä, että myös liikenteessä rajoittaminen on tehonnut. 60-luvulla turvavöiden käyttö ei ollut pakollista ja nopeusrajoituksena 80 km/h maantiellä oli naurettava. Nyt kun Suomessa on siirrytty hyvin rajoittavaan ja tehokkaaseen liikennevalvontaan, kuolee maassamme noin 400 henkilöä vuodessa. Se on vähän, eikä kukaan ajattele, että heidän elämänsä perustavanlaatuista itsemääräämisoikeutta loukataan. Suomessa ajatellaan pääsääntöisesti, että liikennerajoitukset ovat osa yhteiskuntaamme ja takaavat erilaisten haittojen syntymisen. Martti toteaa sarkastisesti, että jos alkoholinkäyttöä rajoitetaan, kosketaan suomalaisen perusoikeuksiin.

Kiitos Martti kiinnostavista ajatuksista ja antaumuksellisesta keskustelusta.

Blogitekstin kirjoitti

Anniina Ali-Laurila

Hekan vpj.

Stadin demarit saivat vanupuikkoja

2007-01-24T23:05:00.000+02:00

Helsingin Kokoomusnuorten puheenjohtaja Johannes Toepfer ja varapuheenjohtaja Tino Kinnunen kävivät luovuttamassa Helsingin demareille paketillisen korvapuikkoja, jotta nämä puhdistaisivat korvansa ideologiapölystä. Lue lisää alla olevasta tiedotteesta.

Helsingin demareiden korvat kaipaavat puhdistusta ideologiapölystä

2007-01-24T14:07:00.000+02:00

KOKOOMUKSEN NUORTEN HELSINGIN PIIRI:
Helsingin demareiden korvat kaipaavat puhdistusta ideologiapölystä

Kokoomuksen Nuorten Liiton tammikuun alussa käynnistämä KORVAT AUKI -kampanja pyrkii pysäyttämään päättäjät kuuntelemaan nuoria. Valtakunnallinen kampanja polkaistiin käyntiin, kun kokoomusnuoret lahjoittivat kaikille kansanedustajille paketillisen korvapuikkoja.

Helsingin Kokoomusnuoret jatkavat paikallista kampanjaansa luovuttamalla tämän viikon korvapuikkopaketin Helsingin demareille. Helsingin Kokoomusnuoret vaatii, että stadin demarit puhdistaisivat viimeinkin korvansa utopistisesta ideologiapölystä ja alkaisivat tosissaan kuunnella helsinkiläisten tarpeita.

"Viime syksyn MedOne-tapaus osoitti karusti sen, että demarit jättävät mieluummin Helsingissä potilaat jonoihin lojumaan ja maksattavat sakkomaksuja helsinkiläisten kukkarosta HUS:lle ennemmin kuin ovat valmiit tarttumaan kustannustehokkaisiin ja moderneihin ratkaisuihin. Potilaat on saatava oikeille potilaspaikoille oikeaan aikaan. Tämä on paranemisenkin kannalta aivan keskeistä," toteaa Helsingin Kokoomusnuorten puheenjohtaja Johannes Toepfer.

"On erittäin paheksuttavaa, että vasemmistolainen idealistipeikko on lähtökohtaisesti jarruttamassa Helsingin mahdollisuuksia käyttää yksityisen sektorin palveluntuottajia apuna kunnallisten palveluiden tarjoamisessa. Demarit ajattelevat, että he ovat toteuttaneet äänestäjiensä tahdon näillä valinnoillaan. Kärsijöinä ovat potilaat," jatkaa Toepfer.

Helsingin Kokoomusnuorten mielestä kunnallisia palveluita tuotettaessa tulee kiinnittää enemmän huomiota laatuun ja saatavuuteen kuin itsepalveluntuottajaan.

Korvat auki -kampanja saa jatkoa kokoomusnuorten korvapartioiden kerätessä kansalaispalautetta ympäri Suomea. Kaikki nuorten korvapartioille antama palaute luovutetaan Kokoomuksen puheenjohtajalle Jyrki Kataiselle helmikuun alussa kokoomuksen eduskuntavaaliristeilyllä.

Seuraavan kerran Helsingin Kokoomusnuoret rantautuvat kuuntelemaan nuoria kansalaisia keskiviikkona 24.1. klo 17.30 alkaen Kolmen Sepän aukiolle.

Lisätietoja:

Johannes Toepfer, puheenjohtaja
Kokoomuksen Nuorten Helsingin Piiri ry.
p.040 5641342 / johannes@charmi.fi

KAIKKI KUKAT KUKKIMAAN - TASORYHMäT TAKAISIN!

2007-01-23T10:09:00.000+02:00

22.01.2007
Kokoomusnuoret: KAIKKI KUKAT KUKKIMAAN - TASORYHMäT TAKAISIN!

Kokoomusnuoret toivottaisivat tasoryhmät lämpimästi takaisin peruskouluihin. Vielä 1980-luvun puolessavälissä opetuksessa käytetyt tasoryhmät toisivat kouluihin kipeästi kaivattua yksilöllistä opetusta ja mahdollistaisivat paremmin kunkin oppilaan henkilökohtaisiin ongelmakohtiin paneutumisen.

Vanhaan tasoryhmäjärjestelyyn Kokoomusnuoret tekisivät kuitenkin muutoksen, jonka seurauksena oppilaat eivät itse valitsisi ryhmäänsä, vaan kukin osallistuisi lukukauden alussa valtakunnalliseen tasokokeeseen, jonka tulosten perusteella tehtäisiin ryhmäjaot eri aineissa. Ryhmäjaot koskisivat pelkästään kyseisiä aineita, eivätkä tasokokeet siis vaikuttaisi luokkien kokoonpanoihin. Aineet, joissa Kokoomusnuoret näkisivät tasoryhmät tarpeellisina, ovat sellaisia, joiden tietojen omaksuminen alusta asti on olennaista jatko-opintoja ajatellen. Etenkin matematiikassa ja kielissä perusopintojen hyvä hallitseminen luo kestävän pohjan tulevaisuuden opintoja varten.

Kokoomusnuoret eivät näe, että jako tasoryhmiin millään tavalla aiheuttaisi epätasa-arvoa oppilaiden välillä tai tuomitsisi oppilaita tiettyyn kastiin koko kouluhistoriansa ajaksi. Jokaisen lukukauden alussa järjestettävät tasokokeet mahdollistaisivat joustavan siirtymisen ryhmästä toiseen oman etenemisen mukaan. Olennaista tasoryhmissä on intiimimmän ja henkilökohtaisemman opetuksen mahdollisuus - ja sitä kautta jokaisen lapsen onnistumiskokemusten lisääminen. Kunkin omien vahvuuksien aktiivinen tukeminen ja jatkuvan kehittävän palautteen saaminen ovat jokaisen oppilaan terveen itsetunnon perusta!

Lisätietoja:

Tuomas Nurmela,

040-542 0009

tuomas@kokoomusnuoret.fi

Nuorisovaalit

2007-01-22T19:54:00.000+02:00

Tänään kävin kahdessa koulupaneelissa. Täytyy myöntää, että ensimmäisessä olin vielä hieman jäässä. Toivottavasti ei näkynyt liian pahasti ulospäin. Toinen paneeli Herttoniemen yhteiskoulussa meni jo huomattavan paljon sujuvammin. Nuoret kysyivät mielestäni hyviä kysymyksiä. Aina autoverotuksesta ilmastonmuutokseen - noilla kahdella asialla nyt on jonnin verran yhteneväisyyksiäkin. Toivottavasti äänestysikäiset jäivät miettimään keskusteluun nousseita aiheita ja muistavat käydä äänestämässä maalisvaaleissa. Sain tänään Allianssista tiedon, että Helsingissä nuorisovaaleihin on ilmoittautunut hävettävän vähän kouluja. Täytynee kysäistä opetusvirastosta, että onko esimerkiksi kaikki lukiot mukana projektissa. Kaupungin ammatilliset oppilaitokset nimittäin taitavat olla.

Äänestysikärajan laskeminen on nostettu viimeisen parin vuoden aikana useampaankin kertaan keskusteluun. Täytyy sen verran kehaista, että Kokoomusnuoret ajoivat kuntavaalien äänestysikärajan laskemista koskevan aloitteen läpi Kokoomuksen 2004 puoluekokouksessa. Tämän jälkeen myös kepunuoret ovat asiaa pyrkineet pitää esillä; osin hyvin tuloksin.

Äänestysikärajan laskeminen ei ole mikään hokkuspokkus-temppu, jolla saadaan edustuksellisen demokratian tulevaisuus pelastettua. Keskeinen osa tätä projektia se kuitenkin on. Taidanpa aiheesta kirjottaa hieman enemmän huomenissa. Nyt tyydyn toteamaan, että äänestysikärajan laskemisen vastustajat pelottelevat nuorten “holtittomasta äänestyskäyttäytymisestä”. Muistin virkistämiseksi todettakoon, että viime nuorisovaaleissa 2003 nuoret äänestivät äänikuninkaiksi Tony Halmee ja Matti Vanhasen. Kuinkas niissä oikeissa vaaleissa sitten kävikään? Halme veti 16 000 ääntä Helsingissä ja Vanhanen on nykyisin tasavallan pääministeri… Pojasta polvi paranee vai miten se nyt menikään?

Blogitekstin kirjoitti

Tuomas Nurmela

puheenjohtaja

Kokoomuksen Nuorten Liitto

Teksti on lainattu Tuomaksen blogista osoitteesta http://www.kokoomusnuoret.fi/nurmelantuomas/

Lämmittely loppuu, kisa alkaa, oletko valmis?

2007-01-21T23:26:00.000+02:00

Eduskuntavaalit alkavat pikkuhiljaa varsinaisesti käynnistyä ja kokoomuksen korvakampanja on jo ehtinyt kohahduttaakin mukavasti medioissa ja kaduilla. Me helsinkiläiset kokoomusnuoret tulemme myös tekemään aiheen tiimoilta tempauksia ja kaikki uudet kasvot ovat tervetulleita.

Näissä vaaleissa meillä on kerrankin ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä ”ruotsit” ja syrjäyttää SDP-lemuinen SAK hallituksesta.

SDP ei voi toimia uskottavana puolueena, mikäli SAK sanelee sen politiikan. Siksi äänestäjille tulee näyttää, että porvarillinen Suomi on ainoa vaihtoehto, joka pystyy myös tulevaisuudessa edes jossain määrin ylläpitämään hyvinvointivaltiotamme. Suomi todella tarvitsee muutoksen ja varsinkin me nuoret, jotka tulemme kustantamaan suuret ikäluokat ja samalla maksamaan valtiovelkaa.

Tulemme tarvitsemaan selkeää rakennemuutosta, joka perustuu ennen kaikkea kannustavuuteen ja työn, sekä yrittäjyyden arvostamiseen ja kehittämiseen. Näihin arvoihin kokoomus on vastannut parhaiten ja keskustassakin maataloushömpöttämisen ohella pystytään myös puhumaan näistä yhteiskuntamme tärkeistä asioista. Tähän tavoitteeseen tulemme tarvitsemaan paljon aktiivisia kampanjamyyriä ja Takkulan tapaisia poliitikkoja, sekä tietenkin fiksut äänestäjät.

Nyt vaan kaikki tekemään Suomeen porvarihallitusta, joka lopettaa SDP-SAK vallan. Kampanjassa tarvitaan jokaista kynnelle kykenevää.

Kaikki Suomen porvarit yhtykää! ;)

Blogitekstin kirjoitti:
Tino Kinnunen

Tino on 19-vuotias Kokoomuksen nuorten Helsingin piirin varapuheenjohtaja vuodesta 2006. Hän toimii myös Stadin kokoomusnuorten hallituksessa kolmatta vuotta. Lisäksi hän on Helsingin tasa-arvotoiminkunnan varajäsen. Tinon tavoitat osoitteesta tino (at) charmi.fi .

Vihriälän raportti hyvä lähtökohta keskustelulle

2007-01-18T15:34:00.000+02:00

"Helsingin Kansalliset Nuoret ry:

Vihriälän raportti hyvä lähtökohta keskustelulle

SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma tyrmää keskustelun ideologisin perustein. Helsingin Kansalliset Nuoret kysyy, mitkä ovat SDP:n omat lääkkeet täystyöllisyyden saavuttamiseksi?

Alivaltiosihteeri Vesa Vihriälän johdolla valmistellussa ja 11.12.2006 julkaistussa raportissa arvioidaan, että globalisaation vaikutukset edellyttävät paikallisen sopimisen lisäämistä työpaikoilla. Työryhmä kehittäisi myös työmarkkinoita Tanskan mallin suuntaan. Tämä tarkoittaisi irtisanomissuojan heikentämistä ja samanaikaisesti työttömyysturvan vahvistamista.

Helsingin Kansalliset Nuoret ry:n (HeKa) mielestä Vihriälän raportti on hyvä keskustelunavaus ja tarjoaa varteenotettavia vaihtoehtoja tulevaisuuden työllisyyspolitiikalle. Globalisoituva maailma ja avautuvat markkinat asettavat Suomen kaltaisille pienille maille haasteita, joihin ei voida vastata pelkästään takertumalla vanhoihin rakenteisiin ja saavutettuihin etuihin. Joustavuuden lisääminen työmarkkinoilla parantaisi Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä.

Paheksuttavana HeKa pitää sitä, miten tylysti valtiovarainministeri Heinäluoma (sd) on pyrkinyt torpedoimaan Vihriälän raportin. Heinäluoman mukaan raportti "ei kelpaa edes keskustelun pohjaksi". Vihriälän raportista on pelottelun hengessä nostettu esille pelkästään irtisanomissuojan heikentäminen ja leimattu se "porvarihallituksen ohjelmaksi". HeKan mielestä kaikista Vihriälän raportin uudistusesityksistä ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta se tai varsinkaan ideologiset syyt eivät saa olla esteenä rakentavalle keskustelulle Suomen tulevaisuuden kannalta olennaisista kysymyksistä."

Lisätiedot:pj. Wille Rydman, 050-5167661, wille@charmi.fi

Helsingin Kansalliset Nuoret ry (HeKa) on Kokoomuksen Nuorten Liiton Helsingissä toimiva paikallisyhdistys."

Korvapartio liikenteellä

2007-01-17T19:52:00.000+02:00

Maanantaina moni hieraisi silmiään liikkuessaan Kolmen Sepän aukiolla. Paikka oli näet rantautunut Helsingin Kokoomusnuorten oma korvapartio ottamaan vastaan kansalaispalautetta ja uusia ideoita tulevien vaalien teemoiksi. Helsinkiläisiä nuoria puhututti erityisesti pettymys nykyiseen punamultahallitukseen. Demarit ja kepu, kun olivat jälleen kerran pettäneet opiskelijat kaatamalla esitykset opiskelijoiden toimeentulon parantamisesta. Eräskin nuori opiskelijaneito toivotti SAK:n ökydemarit tervetulleeksi kokeilemaan opiskelijan arkea viikoksi johonkin kaupunkimme lähiöön.

Kaikki ympäri Suomea kokoomusnuorten keräämät palautteet toimitetaan vaaliristeilyn yhteydessä puolueemme puheenjohtajalle pohjaksi tuleviin vaaleihin.

Helsingin RKP sai korvapuikkoja

2007-01-17T19:44:00.000+02:00

Kokoomuksen Nuorten Helsingin Piirin puheenjohtaja Johannes Toepfer ja järjestösihteeri Viljami Wiirilinna kävivät luovuttamassa Helsingissä toimivalle RKP:n piirijärjestölle paketillisen korvapuikkoja. Toivomuksenamme oli, että jatkossa RKP:n Helsingin piiri kuuntelisi meitä helsinkiläisiä paremmin. Lue tiedote aiheesta alta.

Kokoomusnuorten KORVAT AUKI-kampanja laajenee Helsinkiin

2007-01-17T07:43:00.000+02:00

Kokoomuksen Nuorten Helsingin Piiri ry.

17.1.2007
Tiedote
JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen Nuorten Liiton viime viikolla lanseeraama KORVAT AUKI -kampanja laajenee, kun kokoomusnuoret jalkautuvat keskiviikkona 17.1. klo17.30 kuuntelemaan nuoria ja heidän ongelmiaan Kolmen Sepän aukiolle. Seuraavan kolmen viikon aikana voi nähdä korvapartioita, joissa isokorvaiset kokoomusnuoret kuuntelevat ja kirjoittavat päättäjiä varten muistiinnuorisoa vaivaavia asioita.

Helsingissä kokoomusnuoret lahjoittavat kampanjan ensimmäisellä viikolla paketin korvapuikkoja RKP:n Helsingin Piirille, joka on johtanut Helsingin-vastaista kampanjaa yrittämällä vesittää pääkaupungin mahdollisuudet laajentua ja rakentaa järkevähintaisia asuntoja myös nuorille. "Nuorten hesalaisten tulevaisuususkolle on tärkeää, että kaupungista löytyy kohtuuhintaisia asuntoja. Nyt on olemassa sellainen mahdollisuus, että yhden pienen ryhmän venkoilun takia kokonaisen sukupolven mahdollisuudet siirtyä omaan asuntoon Helsingissä siirtyvät kaukaiseen tulevaisuuteen,"laukoo Johannes Toepfer, Helsingin Kokoomusnuorten puheenjohtaja. "RKP on ajanut enemmän puolueen etua kuin kuunnellut helsinkiläisiä."

Kaikki nuorten korvapartioille antama palaute luovutetaan Kokoomuksen puheenjohtajalle Jyrki Kataiselle helmikuun alussa Kokoomuksen eduskuntavaaliristeilyllä. "Jonkun täytyy viedä nuorison mielipiteitä eteenpäin ja katsoa, että meidänkin mielipiteitämme kunnioitetaan" toteaa Kokoomusnuorten puheenjohtaja Tuomas Nurmela. "Emme halua, että Kokoomukselle käy niin kuin nykyisille hallituspuolueille, jotka tuntuvat unohtaneen päätöksiä tehdessään nuoret lähes kokonaan."

Tällä viikolla kokoomusnuorten korvapartiot lähtevät liikkeelle Helsingin lisäksi mm. Imatralla, Oulussa, Vantaalla, Raumalla ja Joensuussa. Kampanja polkaistiin käyntiin, kun kokoomusnuoret lahjoittivat kaikille kansanedustajille paketillisen korvapuikkoja. "Meillä on mahdollisuus valita sellaisia päättäjiä, jotka ovat todella kiinnostuneita meidän asioistamme", kiteyttää puheenjohtaja Tuomas Nurmela.

Lisätietoja:
Johannes Toepfer
puheenjohtaja, Kokoomuksen Nuorten Helsingin Piiri ry.
p.040 5641342 / johannes@charmi.fi

LIITTEET:
KORVAT AUKI-logo:
http://www.kokoomusnuoret.fi/pub/KNL-Korvatauki.pdf

IHALAISELLE ESSU VALMIINA

2007-01-16T15:35:00.000+02:00

Kokoomusnuoret 16.01.2007

Vaalikampanjaansa starttaavat Kokoomusnuoret toivottavat SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalaisen yhdessä muiden SAK-aktiivien kanssa soppatykkeineen mukaan yhteisrintamaan suomalaisen nuorisotyöllisyyden puolesta. Kevään eduskuntavaaleissa Kokoomusnuorten pääteema on nuorten aseman edistäminen työelämässä.

Kokoomusnuorten mielestä on kestämätöntä, että tempputyöllistämiseen perustuva työllisyyspolitiikka sekä liian kankeat työmarkkinoiden rakenteet eivät mahdollista nuorille kevyttä nivelvaihetta työelämään siirryttäessä. Turvan työmarkkinoilla on tultava siitä, että uusia työsuhteita solmitaan jatkuvasti enemmän kuin vanhoja päättyy.

Suomalaisen työmarkkinapolitiikan suurin haaste on inhimillisten resurssien käyttöön kannustaminen niin, että jokainen suomalainen pääsisi kiinni työelämään sekä kykyjensä mukaan rakentamaan hyvinvointia.

Kokoomusnuoret näkevät, että useita suomalaisia palkansaajia edustava SAK on jarruttamassa kaikkien uusien ajatusten hyödyntämistä torjumalla tuoreita keskustelunavauksia. SAK ei voi myöskään moniarvoisen jäsenistönsä johdosta toimia pelkästään sosialidemokraattisen puolueen käsikassarana.

- Toivotamme SAK:n mukaan talkoisiin tekemään kampanjaa suomalaisen hyvinvoinnin tulevaisuuden puolesta. Ihalaiselle on varattu essu valmiiksi, kun kahvipannut pannaan tulelle. Aina ei tarvitse ajaa punaisia päin, toteaa Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtaja Tuomas Nurmela.

Lisätietoja: Tuomas Nurmela, 040-542 0009, tuomas@kokoomusnuoret.fi

Häkämies: Keskustan energiapoliittinen oppitunti on tullut suomalaisille kalliiksi

2007-01-11T21:35:00.000+02:00

Keskustan puoluehallituksen hyväksymän tuoreen kannanoton mukaan puolue on pyörtänyt aiemman ydinvoimalle kielteisen kantansa ja suhtautuu nyt myönteisesti lisäydinvoiman rakentamiseen. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jyri Häkämiehen mielestä keskustan ydinvoimalinjan ailahtelevuus on tullut suomalaisille kalliiksi sähkön hinnan nousun kautta.

- Jos eduskunta olisi vuonna 1993 päättänyt ydinvoiman puolesta, viides ydinvoimala olisi käytössä ja kuudetta kenties jo rakennettaisiin.

Laskutavasta riippumatta keskustan toistakymmentä vuotta kestänyt energiapoliittinen oppitunti on tullut Häkämiehen mukaan maksamaan kansataloudelle satoja miljoonia euroja.

- Esimerkiksi uusi Olkiluotoon rakennettava ydinreaktori säästää Suomea noin 10 miljoonalta päästötonnilta vuosittain. Näiden päästöjen hinta määräytyy päästöoikeuksien markkinoilla. Vaikka tällä hetkellä päästöoikeuden hinta on monestakin syytä alhainen, on se päästökauppajärjestelmän voimassaolon aikana ehtinyt nousta reippaasti yli 20 euroon tonnilta.

Häkämiehen mukaan toinen tapa laskea ydinvoimapäätöksen kustannuksia on ydinsähkön hinnan vertaaminen sähkön hintaan markkinoilla.

- Ydinsähkön hinta on tutkimusten mukaan vakaa ja hyvin ennustettavissa oleva, sekä selvästi halvempi kuin hiilellä, kaasulla, puuenergialla tai tuulivoimalla tuotetun sähkön hinta. Laskentavasta riippumatta voidaan todeta, että keskustan masinoima kielteinen ydinvoimapäätös on vuosien saatossa tullut maksamaan suomalaisille useita satoja miljoonia euroja.

Teksti poimittu 11.1.2007 osoitteesta http://www.kokoomus.fi/?x13077=1549492

KORVAT AUKI

2007-01-09T15:13:00.000+02:00

Kokoomusnuoret kehottaa kansanedustajia:KORVAT AUKI

Tänään alkaa viimeinen rutistus ennen tiukkoja eduskuntavaaleja. Kokoomusnuoret lahjoittavat kaikille kansanedustajille paketillisen korvapuikkoja. Nuoret kokoomuslaiset haluavat kansanedustajien putsaavan korvansa, jotta he kuuntelisivat nuoria edes vaalikauden loppuajan.

”Korvat auki!” toteaa Kokoomusnuorten puheenjohtaja Tuomas Nurmela.”Eduskunnasta ei löydy todellista halua ottaa huomioon lasten ja nuorten asioita. Monia asioita on jäänyt tekemättä tai monet tehdyt päätökset ovat vain toimineet nuoria vastaan.”

Kokoomusnuorten mukaan mm. näissä asioissa kansanedustajilla on ollut pahasti vaikkua korvissaan:

- Lupauksista huolimatta hallitus ei ole ohjannut oppilasmäärien vähenemisestä syntyneitä säästöjä opetukseen

- Vaatimukset opintorahan ja opintotuen tulorajojen korotuksista on painettu villaisella

- Tekijänoikeuslain hyväksyminen hallituksen esittämässä muodossa iski pahimmin nuoriin, jotka ovat eturintamassa käyttämässä uusia teknologioita

- Nuorisotyöttömyyden nujertaminen on jäänyt toissijaiseen asemaan.

Korvien aukaiseminen pelkästään loppuvaalikauden ajaksi ei kuitenkaan Kokoomusnuorille riitä, vaan jatkokautta hakevien kansanedustajien kehotetaan pitävän korvansa puhtaina myös vaalitantereilla.

”Nuoret äänestäjät tulevat maalisvaaleissa seuraamaan erityisen tarkasti kansanedustajiksi pyrkivien näkemyksiä juuri nuoria koskevissa asioissa. Presidentinvaaleissa nuoret vaikuttivat keskeisesti vaalin ennakkoasetelmien muuttumiseen. Nuorten äänestyskäyttäytyminen tulee ratkaisemaan myös tulevissa eduskuntavaaleissa,” huomauttaa Nurmela.

Lisätietoja:

Tuomas Nurmela

Puheenjohtaja

040 542 0009

tuomas@kokoomusnuoret.fi

Marx - Lenin - Väiski (skp/sit.)

2007-01-09T14:32:00.000+02:00

Mitä tapahtuu, kun laitetaan "sitoutumaton" kommunisti (räppäri Seppo "Steen1" Lampela) sekä ehta kokoomusnuori (Lotta Backlund www.ilovelotta.com) vastakkain? Yksi unohtumaton ilta politiikkaa, josta ei puutu huumoria tai omituisuuksia.

Erään rikollisen inspiroimaa nimeä kantava Seppo "Steen1" Lampela, ehdokas nimellä "Seppo", oli kaikessa viattomuudessaan ja "sitoutumattomuudessaan" ihan hauska tapaus. "Seppo" keskittyi eniten ärsyttämiseen ja kärjistämiseen, ei sinänsä valmiiden vastauksien antoon. Onko hänellä mahdollisuuksia uudeksi "viikingiksi"? Tuskin. Jos SKP:n listalta menee yksi läpi, niin kyllä se on "Yki" Hakanen. Kommarit ovat aina osanneet äänten keskittämisen ja kikkailun jalon taidon, paremmin jopa kuin krisut.

Yleisöltä tulleet kommentit toivat väriä keskusteluun. Niistä sinänsä tuli läpi muutama ristiriita, joka kytkeytyy äärivasemmiston ajatteluun. Yksi oli vähimmäisetuuksien ja eläkkeiden verotus. Kun puolueessa, joka kannattaa korkeampaa verotusta (--> 100%), monet haluavat kuitenkin alentaa köyhien etuuksien verotusta, niin siitä jo hauska riitely saadaan aikaan. Tuntui kuitenkin siltä, että ei haluttu ottaa kantaa tähän asiaan. Sosialismissahan kaikki järjestyy itsestään.

Kiintoisa oli erilaisten salaliittoteorioiden esittely. Eräskin herra kävi "juutalaisen kauppakapitalismin" kimppuun ja selitti, että nämä hallitsevat Itäkeskusta sekä Kamppia. Ehkä herra ei ollut huomannut, että juutalaisten kauppiaiden narikat ovat olleet poissa Kampista jo pitkään.

Yleisöstä moni halusi päästä eroon monikansallisista yrityksistä Suomessa. Samaan aikaan valiteltiin globalisaatiota, ja sitä, miten työpaikatsiirtyvät ulkomaille. Ilmeisesti tappolistalla olisivat myös sellaiset ylikansalliset yritykset Nokia, UPM jne. Mitä Suomen kansantaloudelle tapahtuisi, jos nämä yritykset pakotettaisiin vetämään sijoituksensa ja toimintonsa pois ulkomailta?

Ei ihme, että SKP:llä on niin vähän äänestäjiä. Mutta uuden sukupolven kasvaessa, joka ei muista eikä tiedä reaalisosialismin ansioista mitään (!), niin kyllä kylmällä kommunismilla on taas tilausta.

Viva la revolution! Eläköön porvarivallankumous!

Blogitekstin kirjoitti:

Johannes Toepfer

Master of Arts, valt.yo

Kokoomuksen Nuorten Helsingin Piiri ry:n pj. 2007

"aina sattuu ja tapahtuu"

2007-01-08T23:23:00.000+02:00

Politiikka on siitä mielenkiintoista, että uusia, yllättäviä asioita tapahtuu päivittäin. Näin on varsinkin nuorten piirissämme, jossa uusia kasvoja ja aktiiveja ilmestyy käytännössä viikottain, ja aina on oltava valmis toivottamaan tervetulleeksi uudet sekä vanhat. Kuppikuntaisuus ja eristyneisyys ovat kuolevan poliittisen järjestön merkki. Nykytoimijoiden lähtiessä yhdistyksistä jää jäljelle vain nimi ja merkintä Patentti- ja Rekisterihallitukseen. Elävän, voimistuvan järjestön tunnistaa avoimuudesta sekä uusien ihmisten sekä ideoiden vastaanottavuudesta. Voimakas, kiinnostava poliittinen järjestö tunnetaan siitä, että asiassa kuin asiassa sitä ei voi ohittaa, kun päätöksiä tehdään. Järjestö linjaa ja ottaa kantaa, mutta ei ylireagoi eikä suhmuroi joka puolella eikä joka asiassa.

Vuosi 2007 tuo tullessaan useita uusia asioita. Liittotasolla piirillämme on entistä vahvempi edustus. Samoin puolueemme Helsingin piirissä. Eduskuntavaaleihin annamme erityisen panostuksen. On nyt jo selvää, että menemme nuorten osalta reilusti eteenpäin. Vuoden 2003 ja varsinkin sen jälkeiset huonot asemat ja fiilikset ovat vain mennyttä unta. EU-vaalit 2004, kunnallisvaalit 2004 Punikkila-kampanjoineen sekä presidentinvaalit 2006 ovat antaneet Kokoomusnuorille sellaisen aseman sekä puolueen sisällä että sen ulkopuolella, että sitä ei voi ohittaa nuoren polven ääntä kuunnellessa. Yhdistystoimintamme on tullut virkeäksi ja mustia aukkoja on voitu täyttää sekä ikäluokissa että alueissa. Olemme johtaneet puolueemme positiivista jäsenkehitystä.

Helsingissä laaja-alaisuutemme näkyy jäsenkunnan moninaisuudessa. Meillä on jäseniä kaikilta alueilta, niin idästä, lännestä kuin etelästä. Meillä on monenlaista perhetaustaa, korkeakoulu- sekä ammattikouluopiskelijoita, lukiolaisia, ammatteja duunarista yrittäjään.

Olen 28v, Master of Arts (Venäjäntutkimus) sekä valtiotieteiden yo. Olin viime vuoden syksyllä Suomen EU-puheenjohtajuuteen liittyvässä työssä. Tämä kevät näyttää siltä, että keskityn opintojeni loppuun saattamiseen Helsingin yliopistolla. Olen ollut piirimme toiminassa mukana kesästä 2003 lähtien. Tämä aika on ollut suurta kasvun aikaa niin piirissämme kuin liitossamme. Tätä kehitystä on tarkoitus jatkaa ja vahvistaa kuluvana vuonna.

Tervetuloa mukaan toimintaan!

Blogitekstin kirjoitti:
Johannes Toepfer
Master of Arts, valt.yo
Kokoomuksen Nuorten Helsingin Piiri ry:n pj. 2007

Puolesta vai vastaan?

2007-01-06T15:41:00.000+02:00

Teksti poimittu osoitteesta http://www.kokoomus.fi/?x13077=1548420

Puheenjohtaja Jyrki Katainen ihmettelee, miksi SDP:n suunnalta on keskitytty ampumaan alas globalisaatioraportin eri esitysten yksityiskohtia ottamatta kantaa esityksiin kokonaisuutena, kertomatta omia ratkaisuja tai tunnustamalla edes ongelmia. Kolumni 5.1.2007 Turun Sanomat.

Päähallituspuolueet SDP ja Keskusta ovat olleet viime viikoilla tukkanuottasilla erityisesti talousneuvoston sihteeristön valtioneuvoston kanslialle laatimasta globalisaatioselvityksestä. SDP:lle selvitys ei kelpaa edes keskustelun pohjaksi, kuten on ilmoitettu. Suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin kuuluvalla tavalla keskustelu yli kuusisataasivuisesta kokonaisuudesta on keskittynyt muutamaan yksityiskohtaan. Niiden perusteella on kysytty, oletteko puolesta vai vastaan?

Globalisaatioselvitys on varsinkin tieteellisen materiaalin käytön laajuuden ja sen oleellisen annin kokoamisen näkökulmasta ansiokas. Myös tehty analyysi tuo suomalaisen yhteiskunnan kehittämisen kannalta keskeisimpiä ongelmia esille. Toimenpidesuositukset toisaalta vilisevät täsmälleen niitä avauksia, joita Kokoomus on jo esittänyt omissa politiikkaraporteissaan tai muissa avauksissaan. Näitä ovat muun muassa: kotimaisen energiatuotannon voimakas lisääminen kaikilla päästöttömillä keinoilla, julkisten t&k-menojen selkeä kasvattaminen, korkeakoulukentän rakenteellinen uudistaminen sekä palvelusektorin tuottavuuden kasvattaminen.

Selvitys on hyvä pohja keskustelulle Suomen lähitulevaisuuden suurimmista haasteista. Selvityksen parasta antia on siis ongelmien konkretisoiminen. Myös osa esityksistä on oikean suuntaisia. Harmi vain, että SDP:n suunnalta on keskitytty ilmeisen pikalukemisen perusteella ampumaan yksittäisten esitysten yksityiskohtia. Tämä on tehty ottamatta kantaa esitykseen kokonaisuutena, kertomatta omaa ratkaisua tai tunnustamalla edes ongelmaa.

Muun muassa irtisanomissuojan heikennyksille on sanottu tiukka ei. Samaa mieltä on Kokoomuskin, jos siitä puhutaan yksittäisenä ratkaisuna työmarkkinoiden ongelmiin. Sellaisesta ei kuitenkaan selvityksessä puhuttu. On kyseessä täysin eri keskustelu, jos työsuhteen päättämistä helpotetaan yhtäaikaisesti reilun taloudellisen muutosturvan parantamisen kanssa. Tanskassa tehtiin tämän kaltainen kokonaisuudistus ja tulokset olivat erinomaisia. Tanskan malli ei varmasti sellaisenaan Suomeen sovi, koska koko maa on Uudenmaan kokoinen ja elinkeinorakenne pienyritysvaltainen. Tästä huolimatta meidän on ennakkoluulottomasti kehitettävä Suomen mallia. Tulokset työllisyyden kasvussa ja ihmisten luottamuksessa tulevaisuuteensa ratkaisevat.

Työvoimapolitiikan tulee kannustaa voimakkaasti työllistymiseen ja työllistämiseen. "Aktiivinen työvoimapolitiikka" on ollut työministeriötä 12 vuotta hallinneiden sosiaalidemokraattien lempilapsi jo pitkään. Ikävä kyllä, tämä politiikka on ollut harhaanjohtavasta nimestään huolimatta kovin passiivista sekä ihmisiä passivoivaa.

Mikä on SDP:n vastaus globalisaatioselvityksessäkin esitettyihin nopeiden rakennemuutosten tuomiin ongelmiin työmarkkinoillamme? Entä nopeasta talouskasvusta huolimatta säilyvälle sitkeälle rakennetyöttömyydelle? Kokoomus on vastauksiaan antanut. Tarjosimme myös alkaneen vuoden budjettiin vaihtoehdon työllisyysvarojen kohdentamiselle, jolla yhä useampi suomalainen olisi tutkitusti saanut työtä.

Nyt on viimeinen hetki luopua tuloksettomasta tempputyöllisyyspolitiikasta ja suunnata resurssit tehokkaampaan käyttöön: esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen ja yksityisen sektorin työllistämistukiin. Näin ihmisten usko ja luottamus tulevaisuuteen voidaan pelastaa sekä maksimoida työtätekevien määrä.

Kokoomus on tehnyt muutaman vuoden sisällä lukuisia raportteja konkreettisine esityksineen, joissa olemme käsitelleet energia-, koulutus-, talous- ja veropolitiikkaa sekä hyvinvointipalvelujen uudistamista ja työperäisen maahanmuuton kysymyksiä. Kaikki nämä esittävät ratkaisuja, kuinka me suomalaiset pärjäisimme nykyistä paremmin globalisaation haasteissa.

Parin viikon päästä taas SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma julkaisee ylijohtaja Jukka Pekkarisen johdolla valtiovarainministeriössä laaditun selvityksen ensi vaalikauden veronkevennysvarasta. Ei ole epäilystäkään, etteikö sen sävy olisi SDP:n toiveiden mukainen. Odotamme mielenkiinnolla kyseistä raporttia, sillä onhan sekin jo edistystä, että toisin kuin neljä vuotta sitten demaritkin lienevät valmiita sisällölliseen verokeskusteluun.

Voin arvailla jo nyt tämän vahvasti poliittisväritteisen selvityksen keskeisimmän annin: Jukka Pekkarinen kertoo, että veronkevennysvara on pienempi kuin tällä vaalikaudella ja tehokkaimmin työllisyyttä edistetään maltillisilla, tupoon sidotuilla tuloveron kevennyksillä. Tämä olisi hyvä lähtökohta. Kun siihen lisätään täsmäkorjaukset eläkeläisten verotukseen, perintöveroon ja autoveroon, niin pääsemme toivottavasti parempaan verokeskusteluun, kuin neljä vuotta sitten, jolloin Keskusta ja SDP kielsivät jyrkästi verokevennysten tarpeen. Toivottavasti edes verokeskustelussa päästäisiin analyyttiseen pohdintaan ilman, että SDP julistaa sen paperiksi, jonka sisällöstä ei saa edes keskustella, ainoastaan olla vain puolesta tai vastaan.

Finnish presidency: The unexpected agenda?

2006-12-28T11:24:00.000+02:00

Finland took over the EU presidency from Austria in July with an ambitious agenda. On the checklist there were issues such as globalisation, improving competitiveness, population ageing, climate change and security. Issues such as the EU-enlargement, Service Directive, chemicals Regulation and WTO-negotiations were coming up in addition to the “northern dimension” and EU-Russia relations, which Finland wanted to emphasize. On top of everything Finland was to come up with a plan to push forward the constitutional treaty.

The presidency had a hasty start as the conflict between Lebanon and Israel rapidly escalated in the beginning of July. The EU, often criticised for scattered and disordered foreign policy, managed to take a united and strong position on the issue. The EU took a firm position in the UN Security Council and rapidly facilitated a strong UN peace-keeping operation with up to 15 000 peacekeepers.

Even if the EU response to the crisis in Lebanon was a success, the difficulty in the discussions between the Finnish presidency, High Representative Javier Solana and Commissioner Benita Ferrero-Waldner demonstrated the need for reform. Accordingly, the European Movement in Finland stated that the Finnish presidency should advocate for a common Minister for foreign affairs, as agreed in the constitutional treaty.

United in diversity?

The unity of the foreign policy of EU seemed to be the focal point of the Finnish presidency in general. First the ASEM6 collected the heads of states from European and Asian countries to Helsinki to discuss EU-Asia -relations and the future of the process. Shortly after that EU Heads of State and Government gathered to Lahti for discussions about external relations and especially energy, where the Russian President mr. Putin was also present.

The results of both meetings seemed to show that the EU leaders were able to present a united front, and there were even talks of the “Lahti spirit” with regard to the successful and constructive spirit of the discussions with Russia.

However, the “Lahti spirit” of October soon turned frosty as the EU-Russia -summit was overshadowed with the meat export dispute between Poland and Russia. Poland’s veto over the partnership agreement proved us how bad Europe needs the constitutional reform.

Much talk, little action?

However, the Finnish presidency was not all talks. Prolonged talks about the EU legislative framework on chemicals were pulled together, as the REACH Regulation was finally adopted. Another breakthrough was achieved, as the services directive was adopted. The new directive will create the world’s largest market in services. Economically this is especially important, as services account for an estimated 70% of the economic activity inside the EU.

The competitiveness of EU, an issue that the services directive also addresses, was one of the key points of the Finnish presidency agenda. However, the progress towards a more dynamic and competitive Europe seems frustratingly sluggish. Baby steps in the form of policy reforms are overshadowed by the lack of commitment of national parliaments to the principles of the Lisbon process.

And this constitutes to…?

It seems that the Finnish presidency has showed in many ways, how the problems EU is facing all come down to the constitutional treaty: the EU needs a single strong voice as a global actor, qualified majority decisions and transparency. However, we must not let the constitutional hangover or “reflection time” to stop the development.

There has been a lot of discussion about the future of the constitutional treaty. Others suggest a Sarkozyan mini-constitution; others prefer a new convention (maybe not lead by a Frenchman this time?).

Finland has held systematic discussions with each member country about their wishes and views about the future of the constitutional treaty. As these consultations remain confidential, we do not know the exact nature of the outcomes. However, as the Prime Minister of Finland, internet-dater Matti Vanhanen stated in his speech in the European parliament on the 18th of December, “there is a broad consensus that restarting negotiations from scratch, as if there had been no agreement, is not an option”.

It seems that the conclusion the Finnish presidency has come to with the consultations is that we need to advocate for a “Constitution plus”. In this updated treaty we should address the focal problems and to re-discuss the biggest disappointments. It goes without saying that opening the package will be disappointing for the 16 (or 18 in 2007) countries that have already ratified the agreement. However, a compromise that will result in a broad constitution before the 2009 parliamentary elections would give the best possible platform for further development.

Whatever the solution, national parliaments must bear their responsibility to the European citizens. The justification for the development of the constitution will have a crucial effect on pace of the process. This is where we must carry our responsibility to emphasize the importance of decisive and swift action to adopt the new constitution.

Blogitekstin kirjoitti:

Joonas Turunen
President, 2007 JEF-Finland
joonas.turunen (at) welho.com

Joonas Turunen toiminee vuonna 2007 myös Kokoomuksen Nuorten Liiton liittohallituksessa sekä Kokoomuksen Nuorten Helsingin Piirin piirihallituksessa

Suomen eleetön tyyli puri

2006-12-22T15:06:00.000+02:00

(teksti poimittu osoitteesta http://www.kauppi.net, julkaistu Nykypäivässä 22.12.2006)

Suomen puheenjohtajuuskauden loppu Euroopan unionissa häämöttää. Vanhasen hallitus on selvinnyt vähintäänkin kohtuullisesti. Samanlaista loistokkuutta ei otteissa kuitenkaan ole ollut kuin vuonna 1999, jolloin puikoissa oli eurodemari Paavo Lipponen ja Suomen eurooppalaisin puolue Kokoomus oli mukana neuvostoa johtamassa. Kulunut kausi osoitti, ettei asenteeltaan impivaaralaisesta, jopa euroskeptisestä poliitikosta kasva suurta eurooppalaista vaikuttajaa kuudessa kuukaudessa, vaikka kyseessä olisi niinkin fiksu ja kokenut valtiomies kuin Matti Vanhanen.

Toisaalta maanantaina, Suomen puheenjohtajuuden viimeisessä Euroopan parlamentin täysistunnossa, Vanhanen osoitti, että vanha koirakin voi oppia uusia temppuja. Hän nimittäin totesi mepeille: "Jos yhden asian voisin unionissa ylipäänsä muuttaa, puheenjohtajan kokemuksen turvin - tässä ja nyt - niin lisäisin tuntuvasti määräenemmistöpäätöksentekoa. Se on ehdottomasti tehokkain, oikeudenmukaisin ja paras tapa päästä hyviin päätöksiin." Kiertävillä puheenjohtajuuksilla on ainakin yksi myönteinen seuraus; ne tekevät paatuneistakin epäilijöistä enemmän eurooppahenkisiä!

Suomen kaudella EU:n laajentuminen oli käännekohdassa. Suomen tehtävänä oli varmistaa vuonna 2004 odotushuoneeseen jätettyjen Bulgarian ja Romanian mukaantulo ensi vuoden alusta. Toisaalta aika oli kypsä syvällisemmälle keskustelulle EU:n laajentumisesta. Suomen johdolla saatiinkin viime viikon huippukokouksessa aikaan konsensus laajentumisstrategiasta. Kokous vältti piirtämästä kartalle Euroopan rajoja ja pääministeri kertoi elegantisti, että "oikeat rajamme eivät ole kartalla, vaan arvoissa". Tämäkin hyvä linjaus hallitukseltamme.

Tärkeintä oli, ettei huippukokouksesta tullut Turkki-kokousta, vaan että jäsenvaltiot kävivät keskustelun EU:n tulevaisuudesta. Suomen järkevän Turkki-politiikan ansiosta jäsenyysneuvottelut jatkuvat, jopa entistä tehokkaammin, kun kiristysyrityksille altis määräaika Kyproksen ratkaisulle pyyhkäistiin historiaan. Vain kahdeksan Kyprosta sivuavaa neuvottelukohtaa jäädytetään, loppujen 27 luvun voiden jatkua. Suomikin pyrkii vielä pj-kautensa viimeisinä päivinä avaamaan yhden uuden neuvottelukokonaisuuden.

Pisteitä hallitus ansaitsee myös tavasta, jolla perustuslakikeskusteluja edistettiin. Perustuslaki on välttämätön EU:n tulevan toimintakyvyn varmistamiseksi. Suomi on tehnyt ansiokasta selvitystyötä kahdenvälisesti jäsenvaltioiden kanssa, nyt on siirryttävä analyysiin. Vaihtoehdoista en itse kannata minisopimusta, vaan paremminkin sopimuksen "enhanced editionia", paranneltua versiota. Päätösten aika on Saksan kaudella.

Tehokkuutta EU:n toimintaan voidaan luoda jo ennen perustuslain voimaantuloa. Yksittäinen tärkeä asia olisi määräenemmistöpäätöksiin siirtyminen sisä- ja oikeusasioissa. Huippukokouksessa tästä ei kuitenkaan päästy sopuun, vaan julistettiin ainoastaan tahtoa tehostaa sisäisen turvallisuuden kysymysten hoitoa. Tahto ei paljon lämmitä, ellei se näy pian myös tekoina. Toivoa sopii, että näin käy.

Piia-Noora Kauppi

Risikko torjuu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistämisen

2006-12-19T15:01:00.000+02:00

(Teksti poimittu 19.12.2006 osoitteesta http://www.kokoomus.fi )

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Paula Risikko vastustaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistämistä. Kauhajoella ja Seinäjoella puhuneen Risikon mukaan yliopistojen ja korkeakoulujen tehtävät on pidettävä tulevaisuudessakin selkeästi erillään.

- Korkeakoulutuksen duaalimalli, joka muodostuu rinnakkaisista yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektoreista, on kestävä malli myös tulevaisuudessa. Duaalimallin säilyminen edellyttää, että ammattikorkeakoulu ja yliopisto säilyttävät omat profiilinsa, Risikko sanoi.

Risikko arvioi, että koulutuksen kysynnässä ja väestöpohjassa tapahtuviin muutoksiin voidaan vastata korkeakoulujen välisellä yhteistyöllä. Hänen mielestään tämän ei tarvitse merkitä duaalimallin murtamista tai ammattikorkeakoulujen alistamista koulutusväyläksi tieteellisiin maisteriopintoihin.

- Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit on myös tulevaisuudessa pidettävä selkeästi erillään. Korkeakouluverkkomme vahvuus on juuri kahdessa erilaisessa järjestelmässä, tiedekorkeakouluissa ja työelämälähtöisemmissä ammattikorkeakouluissa. Duaalimallin perustana ovat erilaiset tutkinnot ja opetussuunnitelmat, jotka pätevöittävät työelämän erilaisiin ammatteihin, Risikko muistutti.

Hänen mukaansa korkeakoulujen kesken tarvitaan erikoistumista, työnjakoa ja profiloitumista. Lisäksi korkeakouluja on kannustettava yhteistyöhön mm. tilojen, laitteiden, kirjastojen ja tukitoimintojen osalta.

- Korkeakoulujen toimintaedellytyksiä on arvioitava niiden kolmen tehtävän perusteella. Opetuksen ja aluekehityksen osalta kaikkien korkeakoulujen on Suomessa oltava mahdollisimman korkealla tasolla. Tieteellisessä tutkimuksessa tarvitaan yliopistojen kesken työnjakoa, joka voi merkitä myös voimavarojen keskittämistä.

Risikko muistutti, että korkeakoulutuksen rakenteita ja toimintaa on tarkasteltava kokonaisuutena. Päätöksenteon pohjana on oltava kokonaisarvio yliopisto- ja ammattikorkeakouluverkon vahvuuksista ja heikkouksista.

Lisätiedot:
Paula Risikko, p. 050 511 3107

Muistikuvia pikkujouluista...

2006-12-15T15:08:00.000+02:00

Pipareita leipomassa kuva: Jani Luoto

Piirimme pikkujouluja vietettiin viimevuotiseen tapaan Vuorilahden kurssikeskuksessa. Ilta alkoi jouluaterian merkeissä. Ruokapöydän herkuista saimme taas lämpimästi kiittää kurssikeskuksen emäntää Eevaa. Perinteiseen tapaan oli tiedossa piparienleipomiskilpailu, jossa innovatiivisuus ja lahjakkuus palkittiin lämpimällä punikkioluella :)

Jouluinen sketsi menossa kuva: Jani Luoto

Ilta jatkui mukavasti paikallisyhdistysten järjestämien ohjelmanumeroiden parissa. Jouluiset ”näytelmät” saivat yleisön hymyilemään (toivottavasti saamme pian hieman videomateriaalia tähänkin blogiin).

Illan mittaan jaettiin myös toiminnassamme ansioituneille ansiomerkkejä, joista liitomme arvostetun pronssisen merkin paikalla saivat Mikko Kaipainen, Reima Linnanvirta ja Heini Tiinonen. Senioriosastomme lupasi jatkosakin olla toimintamme tukena, vaikka kolmenkymmenen rajapyykki olikin ohitettu.

Juhlinta jatkui aamutunneille saakka saunomisen ja makkarangrillauksen merkeissä.

Blogitekstin kirjoitti:
Viljami Wiirilinna
järjestösihteeri, Kokoomuksen Nuorten Helsingin Piiri

Porvarillinen askarteluilta

2006-12-07T15:09:00.000+02:00

Torstai-illan iloksi kokoonnuimme ennen piirihallituksen kokousta askartelemaan joulukortteja piiritoimistolle. Luovuus pääsi kukkimaan ja illan aikana syntyikin kasa erittäin porvarillisia joulukortteja, joissa seikkailevat tonttuina mm. Jyrki Katainen, Sari Sarkomaa ja Alexander Stubb.

Toimistoon raati rankkaisi joukosta korttien parhaimmiston, joka postitettiin kiitoksena kuluneesta vuodesta yhteistyökumppaneillemme. Seuraavan kerran askarrellaan tammikuussa vaalikampanjoihin liittyä rintamerkkejä.

Blogitekstin kirjoitti:

Viljami Wiirilinna

järjestösihteeri, Kokoomuksen Nuorten Helsingin Piiri

Itsenäisyyspäivän juhlintaa...

2006-12-06T15:08:00.000+02:00

Matkalla sankarihaudalle kuva: Jani Luoto

Itsenäisyyspäivän juhlinta alkoi perinteiseen tapaan kokoontumiselle Hietaniemen hautausmaan porteille aamulla. Piirimme aktiivit marssivat hiljaisin miettein laskemaan muistoseppeleen sankarihaudalle. Ennen seppeleen laskua piti piirimme tuleva puheenjohtaja Johannes Toepfer kiitospuheen sotiemme sankareille. Toepfer korosti puheessaan saavutetun vapauden merkitystä meille ja tuleville sukupolville.

Hietaniemestä suuntasimme kohti Kansallisteatteria, jossa pidettiin Helsingin Kokoomuksen niin ikään perinteinen itsenäisyyspäivän juhla. Tiedossa oli marssimusiikkia, ylioppilaskunnan laulajien kuoroesiintyminen. Päivän juhlapuhujana oli Jyrki Katainen. Juhlahumun lomassa me nuoret ahkeroimme pitäen vaatenarikkaa ja samalla keräten talkootyönä hieman varoja toimintaamme.

Illalla oli tiedossa puoluetoimistolla hillitty varjovastaanotto, jossa keräännyimme seuraamaan linnanjuhlia ja nauttimaan cocktailpaloja. Perinteisesti erilaiset pukuvallinnat herättivät taas keskustelua.

Blotekstin kirjoitti:

Viljami Wiirilinna

järjestösihteeri, Kokoomuksen Nuorten Helsingin Piiri

Koulupaneelin tunnelmia Puistolasta

2006-12-04T14:55:00.000+02:00

Olin viime viikon perjantain Puistolan yläasteella paneelissa. Kuulijakunta oli 9. luokkalaisia, joilla on tänä vuonna yhteiskuntaoppia. Muina panelisteina oli Johanna Rossi (Pers), Tapio Laakso (Vihr), HetaVälimäki (Demarinuoret) sekä Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki.

Paneelin alussa oli kyllä/ei kysymyksiä, joilla keskustelu saatiin alkuun. Demarinuorten edustaja ei halunnut vastata ydinvoimakysymykseen, mutta joutui sitten sanomaan kyllä. Arhinmäen linja oli toitottaa, että varsinkin Helsingissä Demarit ja Kokoomus ovat samoilla linjoilla kaikissa suurissa kysymyksissä. Niin, eihän se meitä haittaa jos Demarit leimataan meidän apupuolueeksi.

Yhdessä kysymyksessä olin samaa mieltä kuitenkin Vasemmiston kanssa. Paavo joutui tunnustamaan, että ei ole ollut aina tyytyväinen Tasavallan Presidentin hiljaisuuteen Venäjän ihmisoikeustilanteen suhteen. Jouduin olemaan Paavon kanssa kerrankin samaa mieltä.

Joissakin kysymyksissä oli ehkä liikaa hymistelyä eri ryhmien välillä. Tässä otettiin ehkä vielä varovaisesti hieman mittaa toisista ehdokkaista ennen varsinaisia vaaliväittelyjä ensi vuoden puolella. Minähän olin ainoa joukosta, joka ei ole ehdokkaana.

Paneelin jälkeen menin paneelin vetäjien (oppilaita) sekä yhteiskuntaopin opettajan sekä Allianssin edustajan kanssa rehtorin huoneeseen suklaamuffinssille sekä kahville. Keskustelimme vielä hetken siinä. Parhaimmillaan tällaiset paneelit tuovat puolueita edes hieman lähemmäksi nuorten elämää. Toivottavasti mahdollisimman moni yhteiskuntaopin opettaja saa oppilaansa innostumaan vaaleista ja seuraamaan niitä. Tämän ikäluokan ensimmäiset vaalit ovat vasta v. 2009 EU-vaalit.

Blogitekstin kirjoitti:

Johannes Toepfer

Master of Arts, valt.yo

Kokoomuksen Nuorten Helsingin Piiri ry:n pj. 2007

Harry & case Sipoo

2006-12-01T15:13:00.000+02:00

Kokoomuksen Nuorten Helsingin Piirin syyskokouksen yhteydessä meillä oli alustajana helsinkiläinen kokoomuskasvo Harry Bogomoloff. Hienoa kuulla politiikkaa ihmiseltä, jolla on perspektiiviä Helsingin asioihin ja jolla mielipiteitä riittää. Ja helsinkiläisenä poliitikkona pysyykin. Yleisöstä esitettiin kysymys, miksi Bogomoloff ei lähde nyt eduskuntavaaleihin mukaan. Vastaus oli, että hän on varmasti vetänyt oikean johtopäätöksen jos viiden yrittämän jälkeen ei ole tullut valituksi eduskuntaan. No, nuoria Bogomoloff ainakin kannustaa aktiivisuuteen.

Alustuksen aiheena oli Helsingin laajentuminen Sipooseen. Paikalla oli pelkästään helsinkiläisiä nuoria, ääniä laajentumista vastaan ei meidän keskuudesta noussut. Mutta taas valtuustossa on helsinkiläisiä jotka vastustavat laajentumista, luonnollisesti nämä ovat rkp:stä, mutta kyllä tämä Bogomoloffia ainakin kummastutti. Laajentumisessa kyseessä on Helsingin etu. Miksi siis helsinkiläinen valtuutettu toimii oman kaupunkinsa etua vastaan.

Mielestäni kyseessä ei ole valloitus tai halu saattaa Sipoota vaikeaan tilanteeseen. Kyse on vastuullisesta pääkaupunkipolitiikasta. Helsinki ei kilpaile asuntotuotannosta ja taloudellisesta menestyksestä suhteessa Tampereeseen tai Turkuun. Helsinki pitää asettaa kontekstiin Tukholman, Tallinnan ja muiden eurooppalaisten pääkaupunkien kanssa.

Pääkaupungin pitää olla portti ja menestyksen esikuva maassa. Tämä on Helsingin tehtävä ja sen tehtävän suorittaminen vaatii aktiivista asuntopolitiikkaa. Helsingin laajentuminen osoittaa poliitikkojemme tekevän vastuullistapolitiikkaa.

Blogitekstin kirjoitti

Anniina Ali-Laurila

YTM, tradenomi

varapuheenjohtaja, Kokoomuksen Nuorten Helsingin Piiri

Kuka heittää ensimmäisen kiven?

2006-11-24T11:31:00.000+02:00

(Teksti poimittu Jyrki Kataisen blogista osoitteesta http://www.jyrkikatainen.fi )

Kokoomus jätti tänään välikysymyksen naisten asemasta työelämässä. Kilpailijamme erityisesti demarileirissä ovat ivailleet välikysymyksen aiheesta sekä kyseenalaistaneet motiivejamme ja aitouttamme. Tunnustan suoraan, että emme ole tehneet asiassa riittävästi. Olemme kyllä yrittäneet esimerkiksi monissa kunnissa viedä asiaa eteenpäin, mutta tulokset ja ehkä tahtotilakaan eivät ole aina olleet riittävän hyviä. Helsingissä on näytetty suuntaa vakinaistamalla suuri joukko terveydenhuollon ammattilaisia. Tästä on hyvä jatkaa.

Ivailijoille haluan sanoa, että heittäköön se ensimmäisen kiven, joka tietää tehneensä jo riittävästi.

Naisvaltaisille aloille keskittyvät perusteettomat pätkätyöt sekä äitiyslomista työnantajille aiheutuvat kustannukset asettavat naiset valtavan epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa miehiin. Ongelma ei ole vain naisten, vaan koko yhteiskunnan. Me tarvitsemme kaikkien suomalaisten yhtä arvokasta panosta tulevaisuutemme rakentamiseksi.

Kokoomuksen arvomaailman ytimeen kuuluvat mahdollisuuksien tasa-arvo sekä oma vastuunkanto itsestään ja läheisistään. Jokaiselle on tarjottava mahdollisuus omalla työllään pitää huolta omasta ja perheensä toimeentulosta. Kokoomuslaisuus korostaa yksilönvapautta ja vastuuta. Epävarmuus työstä ja toimeentulosta vaikeuttaa elämän suunnittelua. Ei uskalleta ottaa asuntolainaa eikä hankkia lapsia. Pahimmassa tapauksessa ihminen menettää kyvyn kantaa huolta itsestään ja ajautuu tukihelvettiin. Yhteiskunnan tuen varassa eläessä ei pahinta ole edes elintason niukkuus. Pahinta on oman elämänhallinnan tunteen menettäminen. Omilla valinnoilla ja toimeliaisuudella ei voi vaikuttaa asemaansa.

Määräaikaisia työsuhteitakin tarvitaan. Osa palveluammateista on kausiluonteista ja sijaisuuksia syntyy eri syistä työpaikoille. Perusteettomat pätkätyöt sen sijaan ovat väärin. Perusteettomilla pätkätöillä tarkoitan sellaisia, joissa ketjutetaan määräaikaisia työsuhteita peräkkäin tai muutoin palkataan määräaikaisia tekijöitä pysyviin töihin. Tämä ongelma on suurin julkisella työnantajalla, valtiolla ja kunnilla.

Julkisen työnantajan työsuhteista peräti joka neljännes on pätkätöitä. Yksityisillä työnantajilla määräaikaisissa työsuhteissa on vain joka kymmenes työntekijä. En usko hetkeäkään, että valtio ja kunnat eivät voisi hoitaa asioita kuntoon, jos vain taitoa ja tahtoa löytyy. Pahimpia pätkätyöllistäjiä ovat näistä asioista usein eniten huolissaan olevat työministeriö (31%) ja Stakes(38%).

Naisvaltaiset alat ovat usein kärkijoukkoa perusteettomissa pätkätöissä. Esimerkkeinä tästä ovat opetus- ja hoitoala. Koulutetut naiset päätyvät pätkäelämään, jossa epävarmuuden lisäksi palkat ovat miesten palkkoja pienempiä ja myös eläkekertymän karttuminen heikkenee. Tämä viestii myös sitä, että koulutus ei kannata. Tällainen henki johtaa osaajapulaan.

Uskon, että kaikki asiaa seuraavat tiedostavat ja tunnustavat nämä ongelmat. Uskon myös, että jos sama energia, joka käytetään selittämiseen, miksi nämä asiat ovat näin, käytettäisiin ongelmien korjaamiseen, pääsisimme asiassa eteenpäin.

Naisten ja miesten välinen palkkaero on kasvanut

2006-11-24T11:26:00.000+02:00

(Teksti poimittu osoitteesta http://www.kokoomus.fi/?x13077=1541499 )

Kokoomus jätti tänään punamultahallituksen vastattavaksi välikysymyksen naisten asemasta työelämässä. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen mielestä punamultahallitus on epäonnistunut tuomaan tasa-arvoa työpaikoille, vaikka hallitusohjelmassa niin on luvattu.

- Vanhasen hallituksen ohjelmassa luvataan, että "Hallitus edistää samapalkkaisuutta ja työelämän tasa-arvoa pitkäjänteisellä ohjelmalla yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tavoitteena on poistaa perusteettomat palkkaerot naisten ja miesten välillä." Tässä tavoitteessaan hallitus on pahasti epäonnistunut.

- Naiset ovat yhä miehiä huonommassa asemassa suomalaisilla työpaikoilla. Heille maksetaan huonompaa palkkaa ja he ovat miehiä huomattavasti useammin pätkätöissä. Myöskään johtotehtävissä ei naisia ole yhtä paljon kuin miehiä. Punamulta ei ole onnistunut tuomaan tasa-arvoa suomalaisille työpaikoille.

Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan, kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja Sari Sarkomaan mukaan naisten kuukausipalkka on keskimäärin 471 euroa pienempi kuin miesten kuukausipalkka. Naisten ja miesten välinen palkkaero on punamultahallituksen kaudella vain kasvanut.

- Esimerkiksi koulutettujen naisvaltaisten alojen palkat ovat alemmalla tasolla kuin vastaavien miesvaltaisten alojen. Terveydenhuollon hoitohenkilökunnan sekä opettajien ja lastentarhanopettajien palkat eivät vastaa alkuunkaan työn vaativuutta.

Sarkomaa muistuttaa, että naisten asemaa työelämässä heikentää myös se, että naiset ovat miehiä useammin pätkätyösuhteessa. Erityisen vaikeassa asemassa ovat pätkätöitä tekevät yksinhuoltajaäidit.

- Julkisella sektorilla töissä olevista naisista joka neljäs on määräaikaisessa työsuhteessa. Työministeriö, jonka pitäisi edistää työelämän laatua ja tasa-arvoa, on omalla esimerkillään viemässä kehitystä väärään suuntaan. Työministeriön työntekijöistä lähes joka kolmas on pätkätöissä.

SAK tekee kylmää ja lyhytnäköistä politiikkaa

2006-11-20T10:19:00.000+02:00

(Teksti poimittu osoitteesta http://www.kokoomus.fi/?x13077=1540554 )

Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee SAK:n halua poistaa veroetu yksilölliseltä eläkesäästämiseltä.

- Ikääntyvässä Suomessa on järkipolitiikkaa kannustaa ihmisiä säästämään vanhuuden varalle. Verohuojennus antaa mahdollisuuden paikata vaikkapa työttömyyden tai katkonaisten työsuhteiden takia matalaksi jäävää eläkettä. Erityisen tärkeä tämä on naisille, joille pitkäaikais-säästäminen on mahdollisuus parantaa esimerkiksi pätkätöiden tai äitiyden takia vajaaksi jäänyttä tai pientä eläkettä. Seuraavan hallituksen on otettava asia omakseen ja luotavapitkäaikaissäästämisen malli, joka mahdollistaa vanhuuteen varautumisen.

Sarkomaa muistuttaa, että verohuojennus olisi nimenomaan pieni- ja keskituloisten etu, sillä hyvin ansaitsevilla on joka tapauksessa mahdollisuus säästää.

- SAK:n vaatimus veroedun epäämisestä onkin kylmää ja lyhytnäköistä politiikkaa, joka osuu erityisen kipeästi naisiin, joilla eläke jää monta kertaa miesten eläkettä pienemmäksi.

Sarkomaan mielestä vasemmistopuolueet sosiaalidemokraatit etunenässä ovat olleet romuttamassa olemassa olevan eläkesäästämisen verovähennystä.

- SDP jatkaa sille perinteisellä linjalla, johon kuuluu ihmisten oman vastuun ja oman elämäntilanteen kohentamismahdollisuuksien vierastaminen. Myös työelämän tasa-arvo ei juuri tunnu demareita kiinnostavan. Onkin mielenkiintoista kuulla mitä, mitä SDP vastaa kokoomuksen naisten asemaa työelämässä koskevaan välikysymykseen.

NUORET VAATIVAT ÄÄNESTYSIKÄRAJAN LASKUA

2006-11-18T13:44:00.000+02:00

Kokoomusnuorten Nurmela Heinäluomalle:

NUORET VAATIVAT ÄÄNESTYSIKÄRAJAN LASKUA

Kokoomusnuorten puheenjohtaja Tuomas Nurmela on tyrmistynyt SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoman Etelä-Suomen Sanomissa esittämästä näkemyksestä, etteivät nuoret itse vaatisi äänestysikärajan laskemista.

- Ei pysty kuin ihmettelemään puheenjohtaja Heinäluoman ajatuksen juoksuaja kysyä menevätkö nuorisoa koskevat kannanotot hänellä späm-filtteriin? Kaikkien aikaisempien kannanottojen ja mielipidekirjoitusten lisäksi tämän viikon tiistaina Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry. vaati äänestysikärajan laskemista. Ja Allianssi nyt sentään edustaa yli 100 suomalaista nuoriso- ja kasvatusalan järjestöä, toteaa myös Allianssin hallituksen jäsenenä toimiva Nurmela.

Äänestysikärajan laskeminen 16-vuoteen on vain yksi keino nostaa ”nuorten demokratiahenkeä”, jota SDP:n varapuheenjohtaja Pia Viitanen vaati Etelä-Suomen Sanomissa. Nuoret tarvitsevat osallisuuskokemuksia, enemmän ehdokkaita joihin voivat samaistua ja heidän on päästävä äänestämään nykyistä aikaisemmin.

- Ei ole mitään yksittäistä taikatemppua, jolla nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan saataisiin nousemaan. Tarvitaan erilaisia aitoja, todellisia toimenpiteitä, joista äänestysikärajan laskeminen on yksi. Nuoret kyllä huomaavat mikäli heitä yritetään viilata linssiin näennäisosallisuudella, jatkaa Nurmela.

- On pidettävä mielessä, että tässä asiassa ei saa katsoa yksittäisen puolueen tai ryhmittymän valtapoliittista asemaa vaan pohtia edustuksellisen demokratian tulevaisuutta, toteaa Nurmela.

Lisätietoja:

Tuomas Nurmela

040 542 0009

tuomas@kokoomusnuoret.fi

Kaksi kampanjaa

2006-11-16T17:09:00.000+02:00

Kokoomus lanseerasi tällä viikolla Korva-kampanjan www.kokoomuskuuntelee.fi, johon liittyy nettisivut, koko maan kattava puoluejohdon kiertue kiertävine kahviloineen sekä palautemahdollisuuksineen. Nyt on puolueessa kysyntää korvapuikoille ja korvakarvan ajajille!

Toinen kampanja lähti liikkeelle viikonloppuna, kun SDP:n puoluevaltuusto nimesi pätkätyöläisen Eero Heinäluoman pääministeriehdokkaaksi. Vakituinen työ Heinäluomalla on koko ajan varalla SAK:ssa, jos sattuisi tapahtumaan jotakin "pyytämättä ja yllätyksenä".

>SDP:n vaaliohjelman perusta lähtee siitä, että muut ovat olleet syyllisiä kaikkeen pahaan, ja SDP on aina pelastanut kansan pahojen porvarien kynsistä. Tähän voin tuoda kolme näkökohtaa. Voisiko olla niin, että jos vetäytyy vapaaehtoisesti oppositioon, ettei yritäkään päästä maan hallitukseen, niin menettäisi julkisuudessa oikeuden arvostella hallituksen tekemisiä? Toinen on tämä: miksi SDP sitoutui 1995 vaalien jälkeen 20 miljardin markan säästöohjelmaan ja perui vaatimuksensa jo toteutettujen leikkausten peruuttamisesta sekä valtion velanoton kiihdyttämisestä (niin kuin Martti Ahtisaaren pressakampanjassa oli lupailtu)? Luulen, että näitä kysymyksiä ei puolue ota kuuleviin korviinsa. Miksi SDP takertuu aina menneisyyteen ja yrittää käydä menneisyyden taisteluja uudestaan ja uudestaan?

Samaa sarjaa jatkaa SDP:n sivuilla KE Maija Rask: "Esko Ahon porvarihallitus antoi kylmää kyytiä eläkeläisille. En usko, että porvarit ovat miksikään politiikkaansa muuttaneet, vaikka ajat ovatkin paremmat kuin Ahon aikana. Mainoksen mukaan muutos on se, että porvarilla on nyt korvat. Se on hyvä, sillä jos puhuu muunneltua totuutta, korvat heiluvat."

Kokoomuksen kampanjassa tunnustetaan suoraan, että aina ei olla kuunneltu kansaa ja on välillä ripustauduttu lillukanvarsiin. Jos demarit saisi edes tunnustamaan tekemänsä päätökset rehellisesti, niin hyvä on. Minä muistan ainakin porvarihallituksen ajoilta SAK:n ainaiset lakonuhat, demarien kaataman Kalevi Sorsan (sd) tekemän mallin tuposopimuksesta, jolla olisi voitu pelastaa kymmeniä tuhansia työpaikkoja sekä Uffen ja muiden rötökset. Sekä vailla pohjaa olleen populismin, jonka arvo näkyi sitten vaalien jälkeen, jolloin demarit sinänsä hieman järkiintyivät.

Yksi kiinnostava asia on piilotettu SDP:n vaaliohjelmaan. Vaaliohjelmassa on mainittu ns. Nato-optio, mutta julkisuudessa jäsenyys on teilattu täysin. Vai onko? Noudatetaanko tässä Paavo Lipposen taktiikkaa sammutetuista lyhdyistä tämän asian suhteen ennen vaaleja, mutta tarvittaessa optio voidaan nostaa "valtameren pohjasta", kun tarve vaatii?

Tarjotaan äänestäjille mieluummin karvaista korvaa kuin kylmää kättä. Sen lisäksi SAK:n sopassa ei ole tarpeeksi sattumia. :)

-Johannes Toepfer-

ps. Merja Vanhanen lähti ehdolle. Tätä oli jo osattu odottaa avioerosta lähtien. Kansan "on saatava mahdollisuus ottaa kantaa" tämän Seiska-lehden sivuilla viihtyvän parin tilanteeseen -- puolesta tai vastaan. Kaikki äänet ropisevat kuitenkin Kepun laariin. Viisasta? Niin kepulaista.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan pakko löytää uusia ratkaisumalleja

2006-11-15T22:06:00.000+02:00

(Teksti poimittu osoitteesta http://www.kokoomus.fi/?x13077=1539552 )

Europarlamentaarikko, Kokoomuksen varapuheenjohtaja Eija-Riitta Korhola vaati keskiviikkona YK:n ilmastokokouksessa Nairobissa rehellistä arviota nykyisten ilmastonmuutosta hillitsevien toimien tehokkuudesta.

- Kioto on poliittisesti tärkeä symboli, mutta se on auttamattoman tehoton. Tähän ilmastopolitiikan reittiin ei ole viisasta hirttäytyä liian pitkäksi ajaksi, jos laajempaa rintamaa ei Kioton keinoin saada. Toteutuessaankin Kioton sopimus merkitsee vain alle 5 prosentin alenemista teollisuusmaiden päästöihin, Korhola huomautti.

Kansainvälisen Energiajärjestö IEA:n arvioiden mukaan vuonna 2030 maailmassa kulutetaan energiaa kaksi kolmasosaa enemmän kuin tänään. Samanaikaisesti hiilidioksidipäästöt kasvavat 70 prosenttia kaikista päästöjä vähentävistä toimista huolimatta. Kehitysmaat ohittavat tuolloin teollisuusmaat suurimpana energiankäyttäjänä.

- Kehitys on huolestuttava, eikä sitä voida ratkaista puhumalla teollisuusmaiden ensisijaisesta vastuusta. Jatkossa on välttämätöntä rajoittaa myös kehitysmaiden päästöjen kehitystä. EU:n päästöt ovat noin 14 prosenttia koko maapallon päästöistä ja niiden suhteellinen osuus laskee koko ajan muun maailman päästöjen kasvaessa rajusti. EU ei voi yksin ratkaista ilmastonmuutosongelmaa, Korhola tähdensi.

Korholan mukaan vaatimukset yksipuolisista päästörajojen kiristämisestä ovat vastuuttomia, ellei yhtä aikaa puhuta yhtä tiukasti rintaman laajentamisesta.

- Tarvitaan kaikkien suurien päästöjen tuottajien toimenpiteitä, jos haluamme taistelun ilmastonmuutosta vastaan olevan tehokasta. Päästöjen vähentämisellä on kiire, eikä kenenkään pitäisi mainostaa menestykseksi neuvotteluja, jos edelleen vain neljäsosa päästöistä kuuluu vähennysten piiriin.

- Teknologiayhteistyötä ei pidä nähdä kilpailevana tapana hillitä ilmastonmuutosta. Tarvitsemme uusiutuvien energianlähteiden ja muiden päästöjä vähentävien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Globaalia lämpenemistä ei voida pysäyttää pelkästään päästöjä vähentämällä: siihen tarvitaan siirtyminen kokonaan uusiin energiajärjestelmiin.

Eija-Riitta Korhola osallistuu europarlamentin kymmenhenkisen delegaation mukana Kenian Nairobissa YK:n ilmastokokoukseen 14.-17.11. Korhola oli mukana myös edellisissä Milanon, Buenos Airesin ja Montrealin kokouksissa. Korhola toimii myös Euroopan kansapuolue EPP:n energiavastaavana.

Lisätietoja:
Eija-Riitta Korhola, 040 536 0326, ekorhola@europarl.eu.int, www.korhola.com
Avustaja Laura Rissanen, +32 473 640 963

EU ja siltarumpupolitiikka

2006-11-15T03:11:00.000+02:00

(teksti poimittu osoitteesta http://www.korhola.com, julkaistaan Nykypäivässä 17.11.2006 )

Pääministeri Matti Vanhanen teilasi viime viikolla Suomen aiemman EU-strategian leimaamalla pyrkimyksen ytimiin kylmän sodan jäänteeksi. ”Kun kylmä sota päättyi, haistoimme tuulia ja pyrimme sinne, missä Euroopan uusi valta asusti. Voisi leikkisästi sanoa, että ei ollut niin väliä, mitä päätöksiä tehdään, kunhan ollaan niitä tekemässä.”

Noin leikkisä ei pääministerin kannattaisi olla. Moni huomasi saman tien, että mies on käsittänyt puheen ytimistä aivan väärin. Ytimiin pyrkiminen ei ole tarkoittanut myötäilyä, eikä kyseessä ole asenne vaan osallisuus: ei luokan pinko opettajaansa mielistelemässä, vaan hakeutuminen aktiiviseksi osapuoleksi kaikkialle, jossa päätöksiä tehdään. Suomen EU-strategian ydin on ollut, että läsnäolo on sivustakatsomista parempi osa, kun päätöksiä tehdään. Vain läsnäolija lunastaa oikeuden myös populismia painavampaan kriittisyyteen.

Vanhanen ilmoitti omiksi prioriteeteikseen Suomen edelläkävijän aseman kilpailukykyyn, innovaatioihin ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvissä asioissa. Ne ovat hyviä asioita, mutta jos EU-politiikan tavoitteet määritellään näin, luultavasti keinot edistää tavoitetta ovat samalla vaarassa. Hakematta, valitettavasti, herää kysymys onko Eurooppa-politiikkamme vanhan siltarumpupolitiikan jatketta. Arvostetaanko, tunnistetaanko ja osataanko Keskustapuolueessa EU-tason politiikkaa?

Etenkin energiapolitiikkaa seuratessa tulee tunne arvaamattomuudesta. Energiapoliittisista tavoitteista, kuten uusiutuvuudesta, huoltovarmuudesta, omavaraisuudesta ja tuontiriippuvaisuuden vähentämisestä ollaan leipomassa uusia tukiautomaatteja. Yleismaailmallinen, yleiseurooppalainen ja suomalainen bioenergian edistämistavoite on Kepulle varsinainen onnenpotku: sen varjolla voidaan äänestäjäkunnalle järjestää kaikkea hyvää.

Siinä ei ole itsessään mitään pahaa. Riski on vain se, että jos jokaisesta asiasta pitää yrittää löytää se maaseudun intressi, valitut keinot ovat lyhytnäköisiä ja keinotekoisia. Silloin jää jalkoihin Suomen energiapolitiikan kokonaisuus ja kansantalouden intressi.

Tästä esimerkkinä on turve. Itse olen saanut jopa ”rouva Turpeen” arvonimen, mutta en silti voi pitää kaikkia sen puolustusyrityksiä viisaina. Olemme vielä vaikeuksissa lauhdeturpeen syöttötariffin kanssa, koska se aiheuttaa vain kierteen vaatia samanlaista kohtelua myös uusiutuville. Nämä murentavat kuitenkin markkinoita ja edellytyksiä tehdä taloudellisesti kannattavia investointeja. Pian koko tuotanto on tuettua eri tavoin.

Kansalliset energiapolitiikat tulevat ongelmaksi, jos ne estävät terveiden markkinoiden syntymisen ja aidosti ilmastomyötäiset investoinnit. Markkinoiden pitäisi antaa toimia. Kun hintasignaaleja on, kyllä investointeja syntyy, kunhan toimintaympäristö on edes jotenkin luotettava. Ohjauskeinojen pitäisi ohjata tavoitteita, ei yksittäisiä tuotantomuotoja tai tekniikoita.

Eija-Riitta Korhola on Kokoomuksen europarlamentaarikko ja EPP-puolueiden energiavastaava.

Puolue, jolla on korvat

2006-11-14T04:05:00.000+02:00

Kokoomus avasi tiistaina 14.11. Espoossa valtakunnallisen "Korva-kiertueen". Kokoomuksen puoluejohto kiertää marras-joulukuussa kaikissa vaalipiireissä.

Kokoomuksen puoluesihteeri, kampanjapäällikkö Taru Tujunen korostaa, että "Korva-kiertue" ei ole vain kiertue, vaan myös uudenlainen asenne.

- Politiikka on liian usein etäistä ja virkamiesmäistä, ellei peräti puuduttavaa. Poliitikot tekevät helposti politiikkaa vain toisille poliitikoille. Kokoomus yrittää nyt parantaa ainakin omat tapansa ja olla jatkossa korvat auki.

Tujusen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että saarnaamisen sijaan ihmisiä ja heidän huoliaan kuunnellaan.

- Saatu palaute tulee olemaan merkittävässä roolissa kokoomuksen valmistellessa tulevaa vaaliohjelmaansa.

Kokoomus perustaa myös presidentinvaaleissa valtavan suosion saavuttaneita vaalikahviloita.

- Kun kysyimme ihmisiltä millaista vaalityötä he haluaisivat tehdä, lähes kaikki vastasivat haluavansa työskennellä vaalikahvilassa. Tähän huutoon vastaamme nyt perustamalla "kiertävän kenttäkahvila Korvan", jollainen on vaikkapa kansanedustajaehdokkaiden erittäin helppoa perustaa.

Kiertueen ja kenttäkahviloiden lisäksi kokoomuslaiset ovat korvat auki myös netissä (http://www.kokoomuskuuntelee.fi/) ja puhelimen päässä (0207 488405).

Lisätietoja: Puoluesihteeri Taru Tujunen, p. 050 357 9418

SUOMEN YRITTÄJÄT OTETTAVA MUKAAN TUPOPÖYTÄÄN

2006-11-13T02:57:00.000+02:00

Helsingin Kansalliset Nuoret ry
Kannanotto 13.11.2006

Suomen Yrittäjät edustaa yleissitovien työehtosopimusten piirissä olevaa kenttää, mutta ei kuitenkaan ole päässyt työmarkkinaosapuoleksi yhdessä muiden työnantaja- ja työntekijäosapuolten kanssa. Suomen Yrittäjien mukaan he edustavat 56% suomalaisista yrityksistä joissa työskentelee 360 000 työntekijää, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa vain 20% yrityksistä, joissa työskentelee 900 000 työntekijää.

Yleisen demokratiakäsityksen mukaan olisi kaikkien sopimuksia sitovien osapuolten päästävä neuvottelemaan näistä sopimuksista. Nykyinen käytäntö ei ole millään tasolla tasapuolinen, varsinkaan kun työnantajista edes puolet eivät ole mukana sopimuspöydässä. Tilanteeseen tuleekin puuttua pikimmiten.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo, että he haluaisivat muuttaa nykyisiä yleissitovia sopimuksia lisäämällä mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen, kuitenkaan siihen ketään pakottamatta. Tähänastiset työmarkkinaosapuolten neuvottelut eivät ole tuottaneet tulosta tällä saralla.

SAK on vastustanut Suomen Yrittäjien osallistumista tuponeuvotteluihin vedoten juridisiin syihin. Samalla SAK pyrkii entisestään lisäämään omaa valtaansa työmarkkinoilla sekä valtiollisessa päätöksenteossa, joka perustuslain mukaan kuuluu hallitukselle ja eduskunnalle. Tämä nähtiin jo YT-lakiuudistuksen yhteydessä.

Helsingin Kansalliset Nuoret ei hyväksy, että valtaosaa Suomen yrityksistä edustavaa Suomen Yrittäjiä ei ole kutsuttu mukaan sopimuspöytiin ja vaatiikin, että nykyiset osapuolet kutsuvat Suomen Yrittäjät mukaan yleissitoviin sopimusneuvotteluihin viivyttelemättä.

Lisätiedot:

pj. Malina Valtonen 0415230593 / malina@charmi.fi

Vanhasen Nato-kanta - ja Urho Kaleva Kekkonen

2006-11-08T04:14:00.000+02:00

(Teksti poimittu 8.11.2006 osoitteesta http://www.vapaavuori.net)

Puhemies Paavo Lipponen totesi jokin aika sitten, ettei puolueiden pitäisi ottaa kovin tiukkoja kantoja Nato-kysymykseen ennen vaaleja, ja että oikea linjaustenteon aika on ensi vaalikaudella laadittaessa uutta turvallisuuspoliittista selontekoa. Tällä viikolla niin Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen kuin SDP:n (eli Lipposen oman puolueen) puheenjohtaja Eero Heinäluoma kuitenkin katsoivat, ettei Nato-jäsenyys ole ensi vaalikaudella ajankohtaista. Kovin paljon painoa Lipposen puheilla ei todellakaan ollut.

Nato-jäsenyydestä voi olla monta mieltä. Vakiintunut virallinen kantamme lienee kuitenkin ollut suunnilleen se, että meillä on Nato-optio ja sitä käytetään, jos olosuhteet muuttuvat tavalla, joka ajankohtaistaa jäsenyyden. Monet – minä mukaan lukien – ovat olleet sitä mieltä, että liittyä pitäisi jo nyt tai että olisi jo pitänyt liittyä. Mutta nekin, jotka ovat suhtautuneet asiaan kriittisesti, eivät ole väittäneet, ettemmekö saattaisi liittyä, jos olosuhteet relevantilla tavalla muuttuvat. Nyt tämä rakennelma on romutettu. Sekä Keskusta että SDP ovat ilmoittaneet, että Natoon ei ensi vaalikaudella liitytä, muuttuivat sitten olosuhteet tai ei.

Pääministerin ulostuloa on vaikea mieltää muuksi kuin vaalitaktikoinniksi. SDP:n puheenjohtajan kannanottoa taas on vaikea mieltää muuten kuin vastaamiseksi vaalitaktikoinnilla vaalitaktikointiin. On surullista, kun kaksi johtavaa puoluetta alistavat isänmaan turvallisuuden isot asiat vaalitaktikoinnin tantereelle. On traagista, ettei enää uskalleta olla avoimia ja vastuullisia.

Maailma muuttuu. Kaikki tietävät sen. Mutta kukaan ei tiedä, miten se muuttuu. Pienen kansakunnan ei tällaisissa olosuhteissa kannata sitoa käsiään moneksi vuodeksi eteenpäin. Nyt tästä poiketaan. Keskusta ja SDP antavat ymmärtää, että he tietävät, ettei maailma muutu ainakaan millään sellaisella tavalla, joka muuttaisi Nato-kantaamme. Väkisinkin tulee mieleen Paavo Väyrysen väitöskirja, jossa ennustettiin jotakin sen kaltaista, että Neuvostoliitto on ikuinen. Ei ollut. Kommunismi romahti aika pian kirjan julkistamisen jälkeen.

Puolustusministeri Kääriäinen lanseerasi jokin aika sitten termin aikaansa seuraava liittoutumattomuus. Tästäkin on nyt irtauduttu. Aikaa ei enää seurata. Kannat lyödään kiinni moneksi vuodeksi eteenpäin.

Suomessa puhutaan ulkopolitiikkaan liittyen monesti halventavaan sävyyn Kekkosen kaudesta. Toisaalta todetaan aivan oikein, että Suomi tuolloin kylmän sodan aikana varsin hankalassa tilanteessa hakeutui kaikkiin niihin länsimaisiin yhteistyöjärjestelyihin, joihin se niissä oloissa pystyi hakeutumaan. Tässä suhteessa Kekkosen aika ei ollut huonoa lainkaan.

Kekkosen jälkeen Keskustan linja on kuitenkin muuttunut. Eikä se ole muuttunut avoimempaan tai länsimaiseen yhteistyöhön positiivisempaan suuntaan, vaan päinvastoin. Keskusta on viime vuosina vastustanut niin EU-jäsenyyttä (olkoonkin, että Esko Aholla oli tässä harjoituksessa merkittävä rooli), EMU-jäsenyyttä kuin nyt Nato-jäsenyyttäkin.

Kekkosen aikana siis suunnattiin länteen, mutta Väyrysen, Ahon ja Vanhasen aikana ei enää suunnata. Kekkosta onkin turha moittia. Parempi olisi moittia Kekkosen jälkeistä Keskustaa. Kekkosen aikana Suomi tuskin olisi tälla tavalla sitonut käsiään, ellei se olisi ollut aivan välttämätöntä. Päinvastoin. Kekkonen ei mammaroinut oli sitten vaalit tulossa tai ei. Itse ainakin uskon, että olisimme jo Natossa, jos Kekkonen olisi edelleen maamme johdossa.

On selvää, että Nato-jäsenyys vaatii Suomessa varsin laajaa kansallista yhteisymmärrystä. Kun kaksi isoa puoluetta on ilmoittanut, ettei asia ole ajankohtainen ainakaan seuraavaan neljään – viiteen vuoteen, asia ei todellakaan ole ajankohtainen. Siksi vaaleissa on täysin turha puhua asiasta lainkaan. Siitä sen sijaan voitaisiin puhua, mitä se kertoo poliittisen järjestelmämme tilasta, että vaaleissa on parin johtavan poliitikon kannanottojen takia täysin turha puhua turvallisuuspoliittisesta perusratkaisusta lainkaan.

VOITTOTUNNELMIA PORISSA

2006-11-06T07:55:00.000+02:00

Kokoomuksen Nuorten Liiton sääntömääräinen liittokokous pidettiin 3.-5.11.2006 Porin Yyterissä. Kokoomuksen Nuorten Helsingin Piiri osallistui liittokokoukseen 21 täysivaltaisen ja 3 1/10-äänivaltaisen edustajan sekä yhdentarkkailijan voimin. Liittokokouksen asialistalla oli mm. liittohallituksen jäsenten vaali, liiton tavoiteohjelma sekä liiton toimintasuunnitelma. Kokouksen yhteydessä järjestettiin lisäksi koulutuspoliittinen seminaari, jossa puhujina olivat mm. puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Paula Risikko jaliiton puheenjohtaja, opetuslautakunnan puheenjohtaja Tuomas Nurmela.

Kaiken kaikkiaan kokous oli helsinkiläisittäin menestys. Ensinnäkin piirinaktiivinen toiminta näkyi tavoiteohjelman käsittelyssä ja lopullisessa ohjelmaversiossa näkyy vahvana piirin kädenjälki. (Lisää ohjelmatyöstä voittelukea toisesta blogi-kirjoituksesta.) Tuttua tekstiä oli myöskin kokouksen hyväksymä julkilausuma "Valtion rahapelimonopolit lakkautettava", se nimittäin perustui Helsingin piirin kesän puoluekokoukselle jättämään puoluekokousaloitteeseen.

Liittohallitusvaaliin lähdettiin tavoitteena saada kymmenjäseniseen hallitukseen yksi Helsingin piiristä oleva jäsen. Toisena tavoitteena oli toimia vaalissa siten, että tuleva liittohallitus olisi aktiivisuudeltaan ja osaavuudeltaan entistäkin parempi. Kolmanneksi pyrittiin etsimään edelliset ehdot täyttäviä ehdokkaita jotka mainitun lisäksi pystyisivät myös kehittämään liiton poliittista linjaa lähemmäksi Helsingin edustamaa liberaalimpaa katsontokantaa.

Piirikokouksen päätöksen mukaisesti ehdokkaamme liittohallitukseen oli Simo S. Hämäläinen. Liittokokouksen yhteydessä käydyissä keskusteluissa kävi kuitenkin ilmi, että tukea löytyi myös toisenkin helsinkiläisen ehdokkaan saamiseksi piirihallitukseen; näin myös Joonas Turunen asettui ehdolle. Varsinainen vaali sujui helsinkiläisittäin nappiin: molemmat erinomaiset ehdokkaamme menivät läpi ja liitton saatiin erinomainen hallitus, joka täyttää yllä olevat vaatimukset paremmin kuin ennen kokousta uskalsin odottaa.

Simo ja Joonas tulevat laittamaan lähiaikoina tervehdyksensä tänne blogi-palstalle. Heidän lisäkseen liittohallituksessa jatkaa viime vuonna kaksivuotiskaudeksi valittu helsinkiläinen puheenjohtaja Tuomas Nurmela, joten piirimme painoarvo liiton päätöksenteossa on tulevana vuonna erittäin merkittävä.

Tämä oli minulle viimeinen liittokokous piirin puheenjohtajan roolissa. Oli ilo päättää se näin hyvissä tunnelmissa. Tästä jäi hyvä maku.

Reima Linnanvirta
reima (at) reima.info
gsm 050 - 538 1606

Katseet tulevaan

2006-11-06T06:45:00.000+02:00

Kokoomuksen Nuorten Liiton 73. liittokokous kokosi kokoomusnuoret talviseen Poriin. Kokouksen anti oli helsinkiläisittäin erittäin hyvä. Piirin ajamat muutokset liiton tavoitteisiin saivat tuulta alleen ja piirin toimijat ottivat linjakkaasti kantaa keskusteluun myös pöntöstä käsin. Piirin väkevin voimannäyte oli kuitenkin vaaleissa yhteen hiileen puhaltaneen yhteistyörintaman vaalivoitto liittohallitusvaalissa.

Nyt on kuitenkin aika suunnata katseet tulevaan. Ensi vuosi tulee olemaan todella haasteellinen ja erityisesti maalisvaalit ovat erittäin tärkeä näytön paikka Helsingin piirille ja Kokoomusnuorille. Mitä lähemmäs vaaleja mennään, sitä tärkeämpää Kokoomusnuorten on aktivoitua nimenomaan alueellisessa vaikuttamisessa. Helsingissä meidän täytyy rohkeasti nostaa Helsinkiä ja helsinkiläisiä koskevia teemoja keskusteluun.

Piirin näkökulmasta tulevissa vaaleissa on paljon voitettavaa. Kun ensi keväänä jalkaudumme räntäsateeseen tukemaan helsinkiläisiä ehdokkaita, voimme samalla tehdä töitä myös piirin hyväksi. Vaalien alla meillä on loistava mahdollisuus houkutella lisää nuoria mukaan toimintaan. Toivonkin, että piirin syyskokous houkuttelee saman katon alle mahdollisimman monta sitoutunutta ja työtä pelkäämätöntä nuorta, sillä meidän nuorten panos ratkaisee maalisvaaleissa paljon.

Meillä on myös valtakunnallisella tasolla hyvät edellytykset tehdä vahvaa ja linjakasta nuorisopoliitiikkaa. Vastavalittuun liittohallitukseen kuuluu sanavalmiita ja aktiivisia kokoomusnuoria, joiden voimin myös liittoa saadaan ohjattua kohti vaalivoittoa.

Haluan vielä kerran kiittää kaikkia liittokokouksessa saamastani tuesta. Piirimme nokkamiehet ja -naiset tekivät todella suuren työn yhteistyörintaman eteen. Piirien välisen yhteistyön edellytykset ovat tästä näkökulmasta erinomaiset myös jatkoa ajatellen.

Tästä on hyvä jatkaa!

Joonas Turunen
Liittohallitus 2007

joonas.turunen (at) welho.com
040 - 5425 935

Kokoomusnuoret -"hysteriaa" Studia-messuilla

2006-11-01T22:35:00.000+02:00

Studia-messut (31.10. -2.11.) kokoaa joka syksy korkeakoulujen ja muiden oppilaitoksien edustajat yrittämään saamaan Suomen nuorison kiinnostumaan eri opiskelupaikoista. Mukana on myös erilaisia yleishyödyllisiä (mm. Punainen Risti) sekä poliittisia järjestöjä. Kokoomusnuoret on mukana nuorekkaalla, raikkaalla messukalustollaan sekä korkealaatuisella oheismateriaalilla. Kun tähän lisätään vielä runsaslukuinen miehitys esittelypaikalla sekä MEP Alex Stubb, niin kohta jo täysi pöhinä oli tänään Kokoomusnuorten ympärillä.

Muista puolueista paikalla olivat Keskustanuoret sekä Vasemmistonuoret. Vihreät sekä Demarit olivat tekemässä ilmeisesti jotakin tähdellisempää, esim. istumassa Juttutuvassa kylmää ja räntää pitelemässä.

Uudenmaan kokoomusnuoria oli paikalla useita, mm. eduskuntavaaliehdokas Tomi Sandström Vantaalta. Häneltä kyllä puhuminen ja politiikka sujuvat. Suosittelen äänestämistä, jos olet Uudenmaan vaalipiiristä.

Alex tuli hieman ennen kahta. Meillä oli varattuna ainakin kaksi laatikollista Hikinen vuosi 2005 -kirjoja, mutta ne hupenivat alle kahdessakymmenessä minuutissa. Onneksi eduskunnasta löytyi vielä yksilaatikko, mutta olisi niitä mennyt vielä yksi lisää. Otimme pettyneiltä osoitteita vastaan sekä lupasimme lähettää ne postissa perästä.

Yleensä ottaen huomasi, että nuoria kiinnosti politiikka siitä näkökulmasta, että useille paikallaolijoille ensi eduskuntavaalit ovat ensimmäiset, joissa on äänioikeus. Yksi kiinnostava kommentti oli "apua, minulla on äänioikeus mutta en tiedä mitään politiikasta ja puolueista". Onneksi meiltä löytyi kivoja "setiä ja tätejä" jotka johdattivat empiviä politiikan saloihin -- tietysti vankasti porvarillisesta näkökulmasta.

Kokoomusmeppien maakuntakierrokset ovat tehneet hyvää puolueen imagolle janäkyvyydelle. Todella useat mainitsivat, että Alex on käynyt heidänlukiossaaan puhumassa, Lauttakylä, Hämeenlinna, Lahti, ym. ym. ym. --Honkajoen lukiossa jopa satelliitin välityksellä.

Yhteenvetona jäi sellainen kuva, että nuoret haluavat käyttää äänensävaaleissa viisaasti ja haluavat tietoa. Ei kai vaan kukaan jää kotiinäänestyspäivänä tiedon puutteeseen vedoten?

Messutunnelmista kirjoitti Kokoomuksen Nuorten Liiton liittohallituksessa istuva helsinkiläinen aktiivimme Johannes Toepfer.